Manfred Seegers
Manfred Seegers on suorittanut viiden vuoden opiskelujakson Khenpo Lama Thubtenin johdolla, ja hän on valtuutettu dharmaopettaja. Hän opiskeli ja toimi opettajana Karmapa International Buddhist Institutessa (KIBI), New Delhissä sijaitsevassa buddhalaisessa yliopistossa. Shamarpan ja lama Ole Nydahlin pyynnöstä hän pitää luentoja ja seminaareja useissa Euroopan maissa.
Kagyü-linjan alkuperää ja sisältöä koskevissa tutkimuksissani olen vastikään saanut käsiini kolme tärkeää lähdettä, joissa selitetään opettajan eli laman meditoimisen (sanskr. guruyoga) tärkeyttä. Jo pidemmän aikaa sitten oli Khenpo Chödrak, New Delhin Karmapa-instituutin koulutuksen johtaja, maininnut, että gurujoogan tärkeydestä on olemassa vanhoja intialaisia lähteitä. Näitä kirjoituksia voi löytää eri kokoelmista, joihin on koottu kagyü-linjan esi-isien mahamudra-opetuksia. Nyt olen saanut haltuuni nämä kirjoitukset Hampurin yliopistossa työskentelevän Jim Rheingansin kautta ja haluan tässä jakaa niiden sisällön yleisellä tasolla.
Ensimmäinen kirjoituksista juontaa juurensa kuningas Indrabodhiin, joka oli keskimmäinen kolmesta samannimisestä Uddiyanan valtiossa vaikuttaneesta toteuttaneesta mestarista (sanskr. mahasiddha). Hän kirjoitti selitysteoksen Sangye Nyamjor -tantrassa oleviin Buddhan opetuksiin. Siinä hän kertoo, että eri tavoista initiaatioiden vastaanottamiseksi gurujooga on paras ja syvällisin. Kuten hän selittää, tässä harjoituksessa ei tarvitse saada initiaatiota ulkoiselta opettajalta, vaan initiaation voi saada ottamalla vastaan eri valoja opettajalta. Tämä toteamus viittaa nk. menetelmien polkuun, jossa työskennellään mielen energia-aspektin parissa. Marpa Kääntäjä, joka oli kagyü-linjan perustajaisä, sai nämä opetukset omalta opettajaltaan Naropalta. Kuningas Indrabodhin selityksissä erityisesti painotetaan, että gurujooga on menetelmien polun ydin.
Lisäksi Nyingpo Khordrug -nimiseen suuren sinetin (sanskr. mahamudra) opetusten kokoelmaan sisältyy intialaisen mestarin Sarahan laatima Rang Tchinlab -niminen teos, jossa Saraha selittää, että gurujooga on ”vapautumisen polun” ydin. Tämä viittaa välitykseen, jonka Marpa Kääntäjä sai Maitripalta, toiselta intialaisista pääopettajistaan. Näissä opetuksissa työskennellään mielen tietoisuusaspektin parissa, ja tässä tapauksessa gurujoogan harjoittaminen esitetään avaimena tähän kokemukseen.
Saraha selittää, kuinka tässä lähestymistavassa edetään. Ensin tulisi tehdä itsensä tietoiseksi laman ominaisuuksista, esimerkiksi tutustumalla hänen elämäntarinaansa, ja sen jälkeen tulisi käyttää tästä ilmaantuvaa luottamusta, avoimuutta ja iloa mielen luonnon suoraan kokemiseen. Tuolla hetkellä saa laman siunauksen, ja ymmärrys mielen luonnosta joko kehittyy tai syvenee.
Kolmantena lähteenä on mestari Tilopalta peräisin oleva kirjoitus gurujoogasta. Se sisältyy erääseen suuren opettajan ja meditaatiomestarin Jamgön Kongtrül Lodrö Thayen ”aarteista”: ”Henkisen toteuttamisen ohjeiden ja menetelmien aarteeseen” (tiib. Gdams ngag mdzod). Siinä kagyü-linjamme intialainen perustaja ylistää runollisin säkein tätä erityisharjoitusta ja sen merkitystä. Koska kyseessä on suhteellisen lyhyt teksti, olen liittänyt käännöksen siitä tämän artikkelin loppuun.
Nämä kolme selitystä – Indrabodhilta, Sarahalta ja Tilopalta – muodostavat näin ollen lähteen opetuksille gurujoogasta siten kuin kagyü-harjoittajat lännessä ovat saaneet ne lama Ole Nydahlilta, joka puolestaan sai ne 16. Karmapalta. Koska nämä mestarit kirjoittivat ainoastaan Buddhan opetusten selitysteoksia, niin kyseiset lähteet osoittavat, että Buddha itse opetti gurujoogaa ytimenä ja valaistumiseen johtavana oikotienä – polkuna, johon kaksi muuta polkua sisältyvät.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että 16. Karmapan gurujoogameditaation luomisvaihe, jossa keskitymme Karmapan hahmoon ja toistamme hänen mantraansa, sisältää kaikkien sellaisten harjoitusmuotojen ytimen, joissa käytetään sisäistä energiajärjestelmää. Lisäksi se merkitsee sitä, että tämän meditaation sulautumis- eli täydellistymisvaihe pitää sisällään kaikkien sellaisten harjoitusmuotojen ytimen, joissa käytetään tietoisuutta tai näkemystä. Kun tämän ymmärtää, Kolmen Valon meditaatio samoin kuin kaikki muutkin gurujoogan muodot saavat hyvin syvällisen merkityksen. On ilmiselvää, että ne yksilöt, ryhmät ja keskukset, jotka harjoittavat tätä meditaatiota, kokevat tavattoman nopean ja voimakkaan kehityksen.
Tilopa: Laman harjoittamisen menetelmä
(Sanskr. Guru nopika, tiib. Bla ma sgrub pa’i thabs)
Kääntänyt tiibetistä [saksaksi ja englanniksi] Manfred Seegers
Kumarran Timantinhaltijalle (tiib. Dorje Chang).
Sille, joka haluaa saavuttaa Dorje Changin tilan tässä elämässä, perimmäinen polku on aidon laman polku.
Perimmäinen tapa osoittaa kunnioitusta on osoittaa kunnioitusta lamalle.
Syvällinen harjoitus on lama-harjoitus.
Syvällinen sitoumus on sitoumus lamaa kohtaan, ja syvällinen ehdollinen syntyminen on laman korkein ehdollinen syntyminen.
Lopputuloksen saavutus on laman saavutus; siksi tulisi olla taitava tukeutumaan lamaan.
Lamalla on maan luonto, joka on kaiken liikkuvan ja liikkumattoman perusta.
Lama on alkuviisauden suuri tuli, joka polttaa kahden harson totunnaiset taipumukset.
Lama on siunauksen tuuli, joka sallii ominaisuuksien kasvaa.
Lama on myötätunnon virta, joka ravitsee kahdenlaisia (alempien ja korkeampien maailmojen) olentoja.
Lama on korkeamman oivalluksen kuu, joka karkottaa tietämättömyyden pimeyden.
Lama on menetelmien aurinko, joka kuivaa häiritsevien tunteiden kosteuden.
Lama on puhdas kuin taivas, johon kaikki takertumat haihtuvat.
Lama on siunauksen lääke, joka parantaa kaikki sairaudet.
Lama on kuin toiveet toteuttava puu, joka antaa toivotun hedelmän.
Lama on kuin jumalten kristalli, johon ylimmät ja tavalliset saavutukset ilmaantuvat.
Lama on kuin toiveet toteuttava jalokivi, joka antaa kaiken suurenmoisen ilmaantua.
Näe siksi lama täydellisenä.
Nämä laman harjoittamisen ohjeet antoi suuri toteuttaja (joogi) Telo (Tilopa).
Lähde: Buddhismus Heute 33, 2001 & Buddhism Today 10, 2001