Aloittaaksemme meditaation annamme mielemme ensin tyyntyä ja asettua aloilleen. Sitä varten tavallisesti aluksi keskitymme hengitykseemme tai johonkin muuhun kohteeseen. Käytämme sitten tätä kohdistunutta tarkkaavaisuutta oivalluskykymme, selkeän näkemisen, kehittämiseen. Buddhalaisen meditaation perimmäisenä päämääränä on mielen luonnon tunnistaminen – valaistuminen.

Meditoimalla Buddhaa tai oman vapautuneen tai valaistuneen buddhalaisen opettajan Buddhan kaltaisia ominaisuuksia on mahdollista toteuttaa nämä molemmat vaiheet. Ulkoinen muoto vetää puoleensa ja pitää aloillaan huomiomme, ja kun oivallamme olevamme luonnoltamme Buddhan tavoin valaistuneita, meidän on mahdollista edetä nopeasti.

Voit kokeilla yksinkertaista Buddha-meditaatiota seuraamalla lama Ole Nydahlin opastusta alla olevalla videolla:

Meditaation hyödyt

Meditaatio on syvällinen menetelmä, jolla voi lopulta saavuttaa täyden valaistumisen. Mutta jo sitä ennen, kun olemme vielä matkalla lopulliseen päämäärään, saatamme huomata siitä koituvan erilaisia muita hyötyjä.

Kun mielemme lähtee harhailemaan meditaation aikana, palautamme sen takaisin siihen kohteeseen, jota olimme meditoimassa. Tällä tavoin harjoittelemme sitä, että emme ajaudu niin helposti tunteidemme ja ajatustemme vietäviksi, vaan olemme yksinkertaisesti tietoisia niistä. Kun tämä tottumus sitten seuraa mukanamme jokapäiväiseen elämäämme, huomaamme luultavasti ihmissuhteidemme paranevan. Emme reagoi niin nopeasti vihan tai mustasukkaisuuden vallassa, tai jos reagoimmekin, toivumme siitä aiempaa nopeammin.

Meditaatio voi antaa meille laajemman perspektiivin asioihin, mikä puolestaan voi vähentää stressiä. Stressin lievenemisellä taas on paljon hyödyllisiä vaikutuksia niin fysiologisella kuin mentaalisellakin tasolla. Fysiologisesti voimme kokea nukkuvamme paremmin ja olevamme aiempaa energisempiä, ja psykologisesti olemme yksinkertaisesti onnellisempia.

Meditaatio on mielen lahja sille itselleen. – Lama Ole Nydahl

Meidän on luonnollista sitten käyttää tämä meditaation synnyttämää ylijäämää toisten auttamiseen. Pyrimme käyttämään lisääntyvää selkeyttämme sen ymmärtämiseen, mikä hyödyttää ihmisiä eniten mahdollisimman pitkällä aikavälillä, ja suuntaamme sitten energiamme siihen. Kun toimimme tällä tavoin, luomme mieleemme lisää positiivisia vaikutelmia, mikä puolestaan helpottaa ja tehostaa meditaatiotamme.

Tiibetinbuddhalainen meditaatio

Mielen tyynnyttämisen (tiib. shine, sanskr. shamatha) ja selkeän näkemisen (tiib. lhaktong, sanskr. vipashyana) periaatteet sisältyvät kaikenlaisiin buddhalaisiin meditaatioihin. Tiibetin buddhalaisuuden erikoisuutena ovat jännittävät valo- ja energiamuotojen meditaatiot. Joissakin näissä meditaatioissa työskennellään myös kehon sisäisten energioiden parissa, ja niillä on hyvin voimakkaat vaikutukset. Tavallisesti ne tulee oppia retriittiolosuhteissa, eivätkä monetkaan niistä ole kovin käytännöllisiä nykyaikaista länsimaista elämäntyyliä noudattaville ihmisille. Esimerkiksi sisäisen lämmön jooga, joka on yksi Naropan kuudesta joogasta, on sitä vastoin hyvin käytännöllinen vaikkapa niille, joiden on tarvetta pysyä lämpiminä Tiibetin lumisilla vuorilla!

Yksi erityinen meditaatiomenetelmä, jota vaalitaan erityisesti Tiibetin buddhalaisuuden karma-kagyü-koulukunnassa, on samaistuminen opettajaan (sanskr. guru yoga). Kun meditoimme valaistunutta opettajaa, muistamme, että tämä opettaja on oivaltanut mielen luonnon. Opettajan ulkoinen muoto edustaa täten meille valaistunutta mieltä itseään. Jos meillä itsellämme ei olisi myös näitä valaistuneita ominaisuuksia, tällaisella meditaatiolla ei olisi paljon vaikutusta. Mutta meillä on. Valaistuminen ylittää kaikki rajat, mikä tarkoittaa, että sen on oltava aina ja kaikkialla. Kaikki olennot, mukaan lukien me itse, olemme buddhia, jotka yksinkertaisesti emme vain ole vielä sitä oivaltaneet.

Avoimuutemme opettajan elävää esimerkkiä kohtaan osoittaa meille, miltä valaistuminen näyttää todellisessa elämässä. Oivallamme, että valaistuminen ei ole jotain abstraktia tai vain muita varten. Tämä luottamus omaan buddhaluontoomme antaa meille mahdollisuuden todella kokea se yhä enenevissä määrin. Kun katsomme opettajaa, näemme ominaisuudet ulkopuolella. Kun meditaation aikana katsomme mieleemme, koemme ne sisäpuolella. Lopulta oivallamme, ettei meidän ole enää mahdollista ylläpitää tätä erottelua sisä- ja ulkopuolen välillä.

Kaikissa Timanttipolku-meditaatioissa on tavallaan kyse opettajan meditoimisesta. Erityisen selvää tämä on 16. Karmapan meditaation, neljään perusharjoitukseen (tiib. ngöndro) sisältyvän gurujoogan sekä 8. Karmapan meditaation tapauksessa.

Oman mielen sulauttaminen opettajan mieleen on syvällisin harjoitus ja lyhin polku toteutumiseen. Se on polun elämänvoima ja yksi harjoitus, jossa yhdistyvät kaikki muut. – Dilgo Khyentse Rinpoche (1910–1991)