Tällä sivulla on lyhyitä johdantotekstejä sivustomme aiemmasta versiosta.
Kuka Buddha on?
Historiallinen Buddha Shakyamuni syntyi noin 2 560 vuotta sitten Pohjois-Intiassa. Pitkällisen etsinnän jälkeen hän tunnisti mielen luonnon syvässä meditaatiossa ja saavutti valaistumisen. Seuraavan 45 vuoden aikana Buddha kohtasi erityyppisiä ihmisiä, joille hän opetti menetelmiä valaistumisen saavuttamiseksi aina kunkin luonnetta, taipumuksia ja kykyjä parhaiten vastaavalla tavalla. Buddhan syvälliset opetukset, jotka ovat pääuskontona useissa Itä-Aasian maissa, tekevät ihmisistä pelottomia, iloisia ja ystävällisiä, ja 1970-luvun alkuvuosista lähtien ne ovat vetäneet puoleensa yhä kasvavaa joukkoa länsimaiseen kulttuuripiiriin kuuluvia ihmisiä.
Mitä Buddha opettaa?
Buddha osoittaa selkeällä ja käytännöllisellä tavalla, mikä on ehdollista ja pysymätöntä ja mikä perimmäistä ja katoamatonta. Tämän ymmärtäminen toimii avaimena pysyvän onnellisuuden kokemiseen. Buddhalaisuus ei ole dogmaattista, vaan ihmisiä rohkaistaan aktiivisesti opetusten kriittiseen tarkasteluun. Meditaatio muuntaa älyllisen ymmärryksen kokemukseksi antaen mielelle mahdollisuuden tulla yhä tietoisemmaksi omasta itsestään, ja saavutetut tietoisuuden tasot lujittuvat vähitellen. Buddhan opetusten päämääränä on kehon, puheen ja mielen luontaisen potentiaalin tuominen esiin kaikessa sen täydellisyydessään.
Mitä on karma?
Karma tarkoittaa syytä ja seurausta, ei kohtaloa. Ymmärrys siitä, että jokainen meistä on vastuussa omasta elämästään, antaa mahdollisuuden tuottaa tietoisesti positiivisia vaikutelmia. Tämä tuo onnellisuutta ja auttaa välttämään tulevan kärsimyksen syitä. Timanttipolun menetelmillä positiivisia mielentiloja voi vahvistaa tehokkaasti ja kypsymistään odottavat negatiiviset vaikutelmat voi muuntaa viisaudeksi.
Mitä ovat vapautuminen ja valaistuminen?
Vapautumisprosessin aikana havaitsee ensin, että keho, ajatukset ja tuntemukset ovat jatkuvan muutoksen tilassa, joten ei ole mahdollista löytää perustaa todella olemassa olevalle egolle tai ”itselle”. Kun tämän oivaltaa, itseään ei enää tunne maalitauluksi eikä kärsimystä ota henkilökohtaisesti. Valaistuminen on toinen ja perimmäinen askelma. Nyt mielen kirkas valo säteilee jokaisen kokemuksen läpi. Mieli nauttii joka hetki itsesyntyisistä kyvyistään, ja kaikesta tulee spontaania ja vaivatonta.
Kuinka buddhalaisuuden eri tasot eroavat toisistaan?
Buddha antoi opetuksia kolmen tyyppisille ihmisille. Ne, jotka halusivat välttää kärsimystä, saivat pienen polun (sanskr. hinayana) opetukset syystä ja seurauksesta. Niille, jotka halusivat toimia ensisijaisesti toisten hyväksi, Buddha opetti suurta polkua (sanskr. mahayana), viisauden ja myötätunnon tasapainoista kehittämistä.
Niille, joilla oli vahva luottamus omaan buddhaluontoonsa, Buddha opetti timanttipolkua (sanskr. vajrayana). Sen yhteydessä hän ilmentyi hologrammin kaltaisina valo-/energiahahmoina tai välitti suoraan suureksi sinetiksi (sanskr. mahamudra) kutsutun kokemuksen avaruuden, ilon ja aktiivisen myötätunnon erottamattomuudesta.
Timanttipolulla opimme kokemaan maailman rikkaasta ja itsensä vapauttavasta näkökulmasta. Harjoituksen kautta kehitämme sisäisen rikkauden, joka johtaa horjumattomaan ymmärrykseen mielen luonnosta. Lopulta kaikkinainen valaistunut toiminta ilmaantuu spontaanisti.
Mitä on meditaatio?
Buddhalaisuudessa meditaatiolla tarkoitetaan ”vaivatonta pysyttelemistä siinä, mitä on”. Tämä tila voidaan saada aikaan tyynnyttämällä mieli ja pitämällä se aloillaan, kehittämällä myötätuntoa ja viisautta tai työskentelemällä kehon energiakanavien parissa ja meditoimalla buddhien valo-/energiahahmoja. Kaikkein tehokkain menetelmä, jota opetetaan timanttipolulla, on samaistuminen omaan buddhaluontoon. Päämäärä on saavutettu, kun kokijan, kokemuksen kohteen ja itse kokemisen ykseys on katkeamaton niin meditaatiossa kuin meditaatioiden välisenä aikanakin.
Karma-kagyü-linja
Karma-kagyü on yksi Tiibetin buddhalaisuuden neljästä pääkoulukunnasta. Suoran suullisen välityksen linjana se arvostaa erityisesti meditaatiota, vuorovaikutusta pätevän opettajan kanssa ja elämässä ylläpidettävää puhdasta näkemystä, ja sen menetelmillä voi saada täyden suoran kokemuksen mielen luonnosta.
Karma-kagyü-menetelmät ovat peräisin historialliselta Buddha Shakyamunilta, joka opetti ne lähimmille oppilailleen. Myöhemmin niitä välittivät eteenpäin intialaiset mahasiddhat, kuten Tilopa, Naropa ja Maitripa, sekä kuuluisat tiibetiläisjoogit Marpa ja Milarepa. 1100-luvulla Gampopa, kagyü-linjan ensimmäinen munkki, antoi opetukset ensimmäiselle Gyalwa Karmapalle, jonka peräkkäiset tietoiset jälleensyntymät ovat säilyttäneet ne elävinä ja voimakkaina tähän päivään asti.
Nykyään suuret tiibetiläiset opettajat (tiib. lamat), kuten 17. Karmapa Trinley Thaye Dorje ja Shamar Rinpoche, Sherab Gyaltsen Rinpoche ja Jigme Rinpoche, välittävät eteenpäin tätä katkeamatonta perinnettä vieraillessaan buddhalaisissa karma-kagyü-keskuksissa ympäri maailmaa.
Karmapat
Gyalwa Karmapaa pidetään Tiibetin ensimmäisenä tietoiseksi jälleensyntymäksi tunnistettuna lamana. Vietettyään useita mielekkäitä elämänaikoja toteuttaneena joogina Intiassa hän alkoi jälleensyntyä Tiibetiin. Vuodesta 1100 alkaen karma-kagyün linjanhaltijoina toimineilla Karmapoilla on ollut keskeisen asema perimyslinjan välityksen jatkumisessa. Vuonna 1959 kiinalaisten tuhotessa Tiibetiä 16. Karmapa lähti maasta ja varmisti siten karma-kagyü-linjan säilymisen. Yhdessä länsimaalaisten oppilaidensa kanssa hän toi mittaamattoman arvokkaan tietämyksen mielen todellisesta luonnosta modernille maailmalle.
Nykyinen, 17. Karmapa Trinley Thaye Dorje syntyi vuonna 1983 Tiibetissä, josta hänen onnistui paeta vapauteen Intiaan vuoden 1994 keväänä.
- Düsum Khyenpa (1110–1193)
- Karma Pakshi (1204–1283)
- Rangjung Dorje (1284–1339)
- Rölpe Dorje (1340–1383)
- Deshin Shegpa (1384–1415)
- Tongwa Dönden (1416–1453)
- Chödrag Gyamtso (1454–1506)
- Mikyö Dorje (1507–1554)
- Wangchuk Dorje (1556–1603)
- Chöying Dorje (1604–1674)
- Yeshe Dorje (1676–1702)
- Changchub Dorje (1703–1732
- Düdül Dorje (1733–1797)
- Thegchog Dorje (1798–1868)
- Khakyab Dorje (1871–1922)
- Rangjung Rigpe Dorje (1923–1981)
- Thaye Dorje (s. 1983)
Buddhalaisuus lännessä
Mitä Buddhan opetukset voivat tarjota nykymaailmalle?
”Tehokkaita menetelmiä, jotka johtavat suoraan kokemukseen mielestä”, vastasi Lopön Tsechu Rinpoche (1918–2003), bhutanilaissyntyinen lama, jonka panos timanttipolkubuddhalaisuuden kehitykselle lännessä oli korvaamaton. Buddhan opetukset ovat kuin timantti, joka on luonnoltaan muuttumaton mutta joka heijastaa aina sen alustan väriä, jolle se on asetettu. Olemustaan kadottamatta ne ovat mukautuneet aina eri yhteiskuntien ja aikojen kulttuurisiin oloihin. Aluksi opetuksia välitettiin Intiassa 1 500 vuoden ajan ja sen jälkeen Tiibetissä 1 000 vuotta. Nyt timanttipolku rikkaine menetelmineen on löytänyt otollisen maaperän lännestä ja sen hyvin koulutetuista, kriittiseen ajatteluun tottuneista ihmisistä.
Timanttipolku-buddhalaisuus lännessä
Tämä sivusto edustaa tiibetinbuddhalaiseen karma-kagyü-perinteeseen kuuluvia Timanttipolku-buddhalaisia keskuksia. Nämä keskukset, joita on nyt 50 maassa yli 640, on perustanut lama Ole Nydahl, ja ne toimivat H.P. 17. Karmapan Trinley Thaye Dorjen suojeluksessa. Keskusten toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, ystävyyteen ja idealismiin. Eräissä maissa Timanttipolku toimii hyväntekeväisyysjärjestönä, toisissa virallisesti rekisteröitynä uskontona.
Timanttipolku-buddhalaisuus vetoaa mitä erilaisimmilta elämänaloilta tuleviin itsenäisiin ja vastuuntuntoisiin ihmisiin. Timanttipolku-keskukset ja -meditaatioryhmät tarjoavat mutkattoman pääsyn meditaatioharjoituksiin ja niiden selityksiin, ja ne on tarkoitettu ihmisille, joilla perheineen, ystävineen ja työurineen on juuret lujasti jokapäiväisessä elämässä.
Timanttipolun kattoa tukevat kolme pylvästä: tarkistettavissa olevat epädogmaattiset opetukset, meditaatiot ja menetelmät saavutettujen tietoisuuden tasojen lujittamiseksi. Timanttipolku tarjoaa Buddhan taitavimmat menetelmät nykyihmisten käyttöön. Se auttaa löytämään meissä jo valmiiksi piilevän valaistuneen potentiaalimme kaikkien olentojen ja itsemme hyväksi.