Neljäkymmentäviisi vuotta jatkuneen opetusuransa aikana Buddha antoi opetuksia mitä moninaisimmille ihmisille. Hänen luokseen saapuneet ihmiset, aivan kuin nykyihmisetkin, on mahdollista jaotella kolmeen ryhmään. Kullekin niistä Buddha antoi eri opetuksia, jotka voidaan luokitella buddhalaisuuden kolmeksi eri suuntaukseksi.
Hinayana (pieni polku)
Hinayana tarjoaa opetuksia syystä ja seurauksesta (karmasta) samoin kuin tyynnyttäviä meditaatioita välimatkan luomiseksi vaikeisiin ajatuksiin ja tunteisiin. Näitä opetuksia noudattamalla alkaa ymmärtää, että ajatukset ja tunteet eivät ole henkilökohtaisia. Tämä antaa tilaisuuden toimia hyödyllisellä tavalla ja kartuttaa positiivista karmaa.
Nämä opetukset levisivät pääosin Etelä-Aasian maihin, mukaan lukien Sri Lankaan, Thaimaahan, Kambodzhaan ja Burmaan. Nykypäivänä Vanhempain koulukunta (sanskr. Theravada) on lähin esimerkki tämänkaltaisesta buddhalaisuudesta. Tavoitteena tällä polulla on vapautuminen kaikista häiriöistä.
Mahayana (suuri polku)
Mahayanaopetukset vetävät puoleensa ihmisiä, joiden ensisijaisena motivaationa elämässä on olla hyödyksi toisille. Tämä motivaatio tunnetaan myös bodhisattva-asenteena (sanskr. bodhicitta). Suuren polun opetukset ja meditaatiot tähtäävät myötätunnon ja viisauden vähittäiseen lisääntymiseen. Kehitystä tällä polulla tukee se viisaus, että maailma on kuin unta ja siksi voimme muuttaa sitä ajatuksillamme, sanoillamme ja teoillamme. Nämä opetukset levisivät pääosin Pohjois-Aasiaan: Japaniin, Vietnamiin, Kiinaan, Tiibetiin ja Koreaan. Tästä syystä suuren polun (sanskr. mahayana) koulukunnat tunnetaan myös pohjoisena buddhalaisuutena. Päämääränä suurella polulla ei ole tulla ainoastaan vapautuneeksi vaan täysin valaistuneeksi kaikkien hyväksi. Mahayana pitää sisällään myös hinayanaopetukset.
Vajrayana (timanttipolku)
Buddhan timanttipoluksi (sanskr. vajrayana) kutsutut opetukset koskevat mieltä itseään. Nämä Buddhan antamat suorat opetukset on tarkoitettu niille, joilla on erityislaatuinen luottamus. He ymmärtävät, että he voivat havaita täydellisyyden ulkopuolella vain siksi, että heillä on sama luontainen täydellisyys sisäpuolella. Vajrayanassa Buddhaa ei pidetä henkilönä vaan pikemminkin oman mielen peilinä. Näitä opetuksia, jotka osoittavat suoraan mielen täydellisiin ominaisuuksiin, kutsutaan usein buddhalaiseksi tantraksi. Buddhalaisuuden tultua tuhotuksi kotimaassaan Intiassa nämä opetukset säilyivät pääosin Tiibetissä. Vajrayana pitää sisällään myös hinayana- ja mahayanaopetukset.