
17. Karmapa Thaye Dorje
München 3.2.2000
Seuraavat opetukset perustuvat Bodhisattvan teot -nimiseen tekstiin. Sen on kirjoittanut mestari Ngulchu Thogme Sangpo, joka itse oli toteuttanut bodhisattva. Kokonaisuudessaan teksti käsittää 37 säettä, mutta ajan puutteen vuoksi esittelen niistä vain muutaman valikoidun säkeen ja kommentoin niitä. Yritän antaa selkeän suunnan bodhisattvan harjoitukselle – suunnan, jota Dharman harjoittajan tulisi seurata.
Joidenkin voi olla vaikea ymmärtää, mitä ”Dharma” tarkoittaa, mutta se on itse asiassa hyvin yksinkertaista. Dharma merkitsee Buddhan opetuksia; Dharma on yksinkertaisesti se, mitä Buddha opetti. Se käsittää eri harjoitusmenetelmiä ja -polkuja, jotka huipentuvat oman mielen luonnon oivaltamiseen. Kun ymmärrämme mielen luonnon, hämmennys, väärinkäsitykset ja kaikki kärsimykset haihtuvat ja häviävät. Tällöin saavutetaan valaistuminen.
Jokainen harjoittaja tarvitsee eri harjoitusmenetelmät. Tästä syystä Buddha opetti monia eri tapoja kulkea buddhalaista polkua. Tämäniltaiset opetukset ovat olennainen osa Buddhan opetuksia, ja ne muodostavat yhden tuollaisen tavan.
Säe 1
Kun on saanut vaikeasti saavutettavan ja voimallisen ihmissyntymän sen suomine vapauksineen ja mahdollisuuksineen, ponnistelee lujasti päivin ja öin vapauttaakseen itsensä ja muut samsaran valtamerestä ja kuuntelee, mietiskelee ja meditoi hellittämättä. Tämä on bodhisattvan harjoitus.
Ensimmäinen kohta käsittelee kallisarvoista ihmiselämää. Ei ole helppoa syntyä ihmiseksi. Kun kerran olemme syntyneet ihmiseksi, on tärkeää, ettemme tuhlaa inhimillistä potentiaaliamme, vaan käytämme elämämme tehokkaasti harjoittamiseen ja kehittymiseen. Tämä tekee ihmiselämästä kallisarvoisen.
On itse asiassa hyvin vaikeaa syntyä ihmiseksi, jolla on edellytykset tehdä elämästään kallisarvoinen. Se ei ole sattumaa, vaan monien positiivisten tekijöiden lopputulos: se on edellyttänyt positiivisia tekoja, oikeaa etiikkaa ja toiveita. Hyvä vertaus omalle tilanteellemme on se, että ajattelemme kehoamme laivana ja maailmaa valtamerenä. Haluamme ylittää valtameren käyttämällä elämäämme kaikkein hedelmällisimmällä tavalla, mikä merkitsee opetusten opiskelua, mietiskelyä ja meditoimista niiden merkityksen ymmärtämiseksi. Tämän periaatteen noudattaminen tekee elämästämme hedelmällistä ja mielekästä.
Säe 4
Kuoleman hetkellä tietoisuus jättää kehon taakseen kuin vieras majatalon. Taakse jäävät rakkaat, jotka ovat kauan olleet läheisiä, ja taakse jää vaivalla hankittu omaisuus. Näin ollen se, että luopuu tämän maailman takertumista, on bodhisattvan harjoitus.
Toinen säe käsittelee takertumisista luopumista valmistautumisena kuolemaan. Meidän kaikkien on jätettävä kehomme taaksemme.
Tapa, jolla takertumista voi luopua, on pysymättömyyden parempi ymmärtäminen. Mikään ei ole pysyvää, eivät ystävät, eikä omaisuus. Kaikki häviää lopulta. Se, että on tietoinen tästä ilmiöstä ja ymmärtää, että kaikki on luonteeltaan pysymätöntä, innoittaa meitä elämään elämämme mielekkäällä tavalla. Meidän ei tulisi hukata mahdollisuuttamme. Meidän tulisi tehdä elämästämme mielekästä ja ryhtyä mielekkäisiin tehtäviin, etenkin mitä tulee harjoittamiseen. Kun luovumme kiintymyksistä, ymmärrämme myös asioiden unenkaltaisen luonteen. Luontaisesti takerrumme asioihin ikään kuin ne olisivat todellisia, ja ajattelemme niiden olevan kiinteitä ja pysyviä. Kun alamme ymmärtää pysymättömyyttä, alamme oivaltaa, että asiat eivät ole kiinteitä ja pysyviä vaan itse asiassa unenkaltaisia. Kun ymmärryksemme syvenee, käsitämme lopulta asioiden luonteen ja heräämme tästä unesta, joka aistitaan ”todellisuutena” ja ”kärsimyksenä”. Herättyämme tästä unesta olemme saavuttaneet valaistumisen. Se, että on alusta asti tietoinen pysymättömyydestä, nopeuttaa prosessin kulkua.
Säe 10
Mitä merkitystä on henkilökohtaisella onnella, kun jokainen sinua aluttomista ajoista niin hellästi rakastanut äiti kärsii? Niinpä se, että kehittää bodhicittan vapauttaakseen lukemattoman määrän tuntevia olentoja, on bodhisattvan harjoitus.
Kolmas säe koskettaa sen toiveen synnyttämistä, että auttaa kaikkia olentoja pois kärsimyksestä ja kohti valaistumista. Tämä on bodhisattvan perusharjoitus. Toive auttaa kaikki tuntevia olentoja kohti valaistumista perustuu sen ymmärtämiseen, että meillä kaikilla on suora yhteys toisiimme. Maailma on ollut olemassa aina — ilman alkua. Meillä kaikilla on sen tähden ollut lukemattomia elämiä, ja me kaikki olemme jollakin tavalla yhteydessä toisiimme. Menetelmä, jolla voi kehittää vilpitöntä toivetta hyödyttää kaikkia olentoja, on seuraavanlainen: Ajattele jotakuta sinulle läheistä tässä elämässä. Jotakuta, jolle olet kiitollinen, kuten vanhempiasi tai ystäviäsi. Luonnollinen toive on, että nämä ihmiset olisivat onnellisia, eivätkä kärsisi, ja että he lopulta saavuttaisivat valaistumisen. Bodhisattvan näkemys merkitsee tämän toiveen laajentamista kattamaan kaikki tuntevat olennot. Tätä tarkoittaa bodhicittan, valaistumismielen, kehittäminen — sen toiveen kehittäminen, että kaikki olennot saavuttaisivat valaistumisen.
Säe 20
Kun sisäinen vihollinen, oma viha, jää hillitsemättä, niin yritys nujertaa ulkoiset viholliset synnyttää vain lisää vihollisia. Sen tähden oman mielenvirran tyynnyttäminen rakastavan ystävällisyyden ja myötätunnon voimilla on bodhisattvan harjoitus.
Bodhisattvan on tarpeen hallita omaa mieltään. Tällä tavoin hän tyynnyttää kaikki ulkoiset häiriötekijät. Ajattelemme aina, että meillä on ulkoisia vihollisia, mutta tämä ei ole totta. Nämä viholliset ovat oman mielemme tuottamia harhoja. Paras tapa hävittää tämä vihollinen on hävittää viha, joka on todellinen vihollisemme. Heti kun vihan sisäinen vihollisemme on poistettu, ulkoiset viholliset häviävät. Paras tapa päästä eroon väärästä ulkoisen vihollisen käsitteestä on kehittää rakkautta ja myötätuntoa kaikkia olentoja kohtaan. Bodhisattvoilla on kyky mielen hallinnan avulla muuttaa viholliset ystäviksi. Kaiken, minkä mieli on luonut, voi pysäyttää tai estää mielen hallinnan avulla.
Säe 31
Jos ei tutki tarkoin omaa hämmennystään, saattaa tulla dharman harjoittajana esiintyväksi huijariksi. Sen tähden se, että tutkii aina omia virheitään ja jättää ne sitten taakseen, on bodhisattvan harjoitus.
Teemme usein sen virheen, että näemme vikoja itsemme ulkopuolella samalla kun jätämme huomaamatta omat virheemme. Tämä johtaa hämmennykseen ja vääränlaiseen harjoittamiseen. Meidän on tarpeen tutkia mieltämme jatkuvasti ja soveltaa tarvittaessa korjaavia menetelmiä. Tämä neuvo pätee kaikenlaisiin tilanteisiin, ja se on äärimmäisen tärkeä jokapäiväisessä elämässä. Näemme helposti pieniäkin virheitä toisissa, mutta meille tuottaa suuria vaikeuksia myöntää omat virheemme silloinkin, kun ne ovat hyvin suuria. Tämä meidän on muutettava, jotta voisimme muodostaa uusia ja parempia tottumuksia. Jos emme muuta tätä taipumusta ja jatkamme yhä Dharman harjoittamista, harjoituksemme voi olla väärää. Paras tapa muuttaa tottumuksia on olla tarkkaavainen ja tietoinen omasta mielestään.
Olemalla tarkkaavainen ja tietoinen monet piilevät vaarat voi välttää ennen kuin ne tapahtuvat. Siitä on apua, että myöntää omat virheensä ja korjaa ne. Buddhalaisuudessa ei ole tärkeää ainoastaan katua menneitä erehdyksiä vaan myös keskittyä korjaavaan toimintaan, jotta niiden uusiutumisen voi välttää. Tällä tavoin tarkkaavaisuus ja tietoisuus tuottavat rakentavan lopputuloksen: oikean polun ja käyttäytymisen.
Säe 35
Lyhyesti sanottuna: teitpä mitä hyvänsä, olitpa missä hyvänsä, tutki mielentilaasi. Se, että pitää yllä jatkuvaa tarkkaavaista tietoisuutta, on bodhisattvan harjoitus.
Kun kehitämme tarkkaavaisuutta, voimme eliminoida menneet virheemme ja harhamme ja kykenemme paremmin auttamaan toisia. Tarkkaavaisuus on välttämätöntä, sillä se edistää esteiden poistamista. Bodhisattvan jatkuvasta tarkkaavaisuudesta on suurta hyötyä toisille. Ne, jotka ovat tietoisia niin Dharma- kuin maallisessakin toiminnassaan, voivat ilmiselvästi hyödyttää monia muita. He ovat miellyttävämpiä ja kykeneväisempiä ihmisiä. Oman hämmennyksensä poistamisesta on yksinkertaisesti suurta hyötyä kaikille.
Tämä oli hyvin lyhyt opetus, jonka kautta olemme luoneet hyvän yhteyden oppilaan ja opettajan välille. Toivon, että se antanut jonkin verran innoitusta buddhalaiselle harjoituksellenne. Toivon myös, että voin antaa teille selkeämmät ja syvällisemmät ohjeet tulevaisuudessa.
Lähde: Buddhism Today 8, 2000