Lyhyesti faktoja buddhalaisuudesta

Mistä löytää virheetöntä tietoa buddhalaisuudesta?

Buddhalaisuuteen liittyy paljon väärinkäsityksiä, sillä se ei asetu totunnaisiin käsitteellisiin raameihin, ja sen käyttötarkoitusta ja toimivuutta on vaikea ymmärtää, ellei sen menetelmiä kokeile itse käytännön elämän tilanteissa. Parhaiten tietoa buddhalaisuudesta ja selvennystä alla olevaan informaatioon saat paikallisesta Timanttipolku-buddhalaisesta keskuksesta.

Dharma tarkoittaa 'kuinka asiat ovat'

Maailmassa on buddhalaisia noin 400 miljoonaa (Kiinan ulkopuolella). Buddhan opetuksia kutsutaan sanskritiksi dharmaksi ja tiibetiksi chöksi. Molemmat tarkoittavat sitä 'kuinka asiat ovat'. Nyt käytössämme olevat opetukset ovat peräisin 500-luvulla eaa. Intiassa eläneeltä Siddharta Gautama Buddhalta eli Shakyamuni Buddhalta, joka buddhalaisuuden mukaan on oman aikakautemme neljäs buddha 1002:sta dharmaopetusten syklin aloittavasta buddhasta. Yleisemmässä merkityksessä sana buddha viittaa jokaiseen, joka on tunnistanut mielensä todellisen luonnon.

Buddhaluonto, mielen rajaton kirkas avaruus

Jokaisella tuntevalla olennolla ajatellaan olevan kaikenläpäisevä ja kaikkitietävä buddhaluonto, jonka paljastamiseen buddhalaiset menetelmät tähtäävät. Kun päämäärä on saavutettu ja mielen luontainen, spontaani tila on tullut esiin, tuntevasta olennosta tulee buddha 'herännyt' — tiibetiksi sangye, joka viittaa mielen, puheen ja kehon vapauteen (epäpuhtauksista) ja koko potentiaalin heräämiseen ja kukoistukseen. Tällöin kokee sisäisesti viisi buddhaviisautta, jotka ovat tavallisten ahdistavien tunteiden puhtaita muunnoksia, ja ilmaisee ulkoisesti neljää spontaania myötätuntoista buddhatoimintaa: tyynnyttävää, lisäävää, aktivoivaa ja voimallisesti suojelevaa toimintaa.

Karma tarkoittaa syy-seuraussuhdetta, ei kohtaloa eikä jumalallista rangaistusta

Buddhalaisuudessa ei ole luovaa, rankaisevaa tai palkitsevaa jumalaa, vaan jokaisen olennon ajatellaan olevan itse vastuussa elämästään: nykyinen tilamme on aiempien ajatustemme, sanojemme ja tekojemme seurausta ja juuri tällä hetkellä kylvämme ajatuksillamme, puheillamme ja teoillamme tulevaisuutemme siemenet. Karma ei tarkoita kohtaloa eikä jumallista kostoa vaan syytä ja seurausta. Siihen, mikä ei ole vielä tapahtunut, on mahdollista vaikuttaa. Niinpä opetukset karmasta osoittavat, mikä vapaus meillä itse asiassa on ja kuinka rikas mielemme on.

Näennäinen jälleensyntyminen ilman todellista jälleensyntyjää

Buddhalaisuudessa puhutaan jälleensyntymisestä muttei sielunvaelluksesta, koska mitään pysyvää sielua tai "itseä" ei voi löytää jatkuvasti muuttuvasta kehosta, ajatuksista ja tunteista. Absoluuttisella tasolla edes jälleensyntymää ei ole, koska ilmiöt ovat vailla pysyvää itseyttä, substanssia, ja täten pohjimmiltaan syntymättömiä. Juuri tämän ansiosta ilmiöt ylipäätään voivat suhteellisella tasolla ilmaantua ja hävitä, syntyä, kuolla ja jälleensyntyä — kuin aallot valtameressä. "Suhteellinen" viittaa sellaiseen harhaiseen näkemykseen todellisuudesta, joka perustuu tietämättömyyteen mielen ja ilmiöiden todellisesta luonnosta. "Absoluuttinen" puolestaan viittaa "suhteellisen" todelliseen luontoon, joka on vapaa mielen luontoa koskevasta tietämättömyydestä.

Tulku tarkoittaa illuusiokehoa

Tietoinen jälleensyntymä eli tulku 'illuusiokeho' tarkoittaa sellaista, joka ei samaistu kehoonsa ja pidä sitä todellisena vaan kokee sen illusoriseksi välineeksi, jolla auttaa ja suojella olentoja ja antaa heille rakkautta. Sanalla tulku on myös muita merkityksiä.

Ei dogmeja eikä käskyjä, vain menetelmiä ja vapaasti käytettävissä olevia neuvoja

Buddhalaisuudessa ei ole lainkaan käskyjä eikä uskonkappaleita, vaan ainoastaan käytännön elämään soveltuvia neuvoja ja menetelmiä, joiden toimivuus on varmennettavissa. Buddhalaisuus ei ole uskonto, filosofia eikä psykologia. Ei ole olemassa yleiskäsitettä, jonka alle buddhalaisuuden voisi sijoittaa.

Eri opetuksia ihmisten intressien, taipumusten ja kykyjen mukaisesti

Buddhalaisuudessa on laaja valikoima (84 000 opetusta) eri ihmistyypeille soveltuvia neuvoja ja menetelmiä: hinayanan opetukset syystä ja seurauksesta, mahayanan opetukset myötätunnon ja viisauden tasapainoisesta kehittämisestä ja vajrayanan eli timanttipolun opetukset buddhaluonnosta, mielen avaruuden ja ilon erottamattomuudesta. Tiibetin buddhalaisuuden vanhoissa koulukunnissa (erityisesti sakya- ja karma-kagyü-linjoissa) ovat nämä kaikki menetelmät. Gelug-koulukunta edustaa lähinnä mahayanaa. Samoin zen-buddhalaisuus on lähinnä mahayanaa. Kaakkois-Aasian theravada on puolestaan lähellä hinayanaa.

Ei lähetystyötä, ei käännyttämistä — vaan kiinnostumista ja inspiroitumista esimerkistä

Buddhalaisuudessa ei ole käännytystyötä. Eri suuntaukset ja menetelmät ovat vapaasti niiden käytettävissä, jotka ovat asiasta kiinnostuneita ja kokevat ne itselleen hyödyllisiksi. Buddha halusi kriittisesti ajattelevia ja itsenäisesti toimivia kollegoja, ei seuraajia. Buddhalaisuuden ihmisille antama vapaus ei sovi kaikille, vaan monille hyödyllisempiä ovat jotkin muut maltilliset elämänkatsomukset tai uskonnot. Buddhan ainoa toive on olentojen onnellisuus, ja jos olennot ovat onnellisia, Buddha on onnellinen.

Karma-kagyü-perimyslinja

Lama Ole Nydahl edustaa tiibetinbuddhalaista karma-kagyü-linjaa, joka tunnetaan opettajalta oppilaalle tapahtuvan suoran suullisen välityksen linjana ja jonka hengellinen johtaja on 17. Karmapa Trinley Thaye Dorje. Karma-kagyü on yksi Tiibetin neljästä keskeisestä perimyslinjasta (kagyü, nyingma, sakya ja gelug), jotka ovat itsenäisiä ja toisistaan erillisiä. Eri harjoittajille sopivat eri lähestymistavat ja tyylit, ja siksi on erittäin tärkeää pyrkiä säilyttämäään jälkipolville nämä tiibetinbuddhalaiset perinteet kaikessa rikkaudessaan. Nyingma, koulukunnista vanhin, tunnetaan dzogchen-opetuksista, jotka vastaavat kagyü-linjan mahamudra- eli "suuren sinetin" opetuksia mielen luonnosta. Mitä puolestaan tulee maailmalla kenties tunnetuimpaan Tiibetin buddhalaisuuden hahmoon Dalai-lamaan, hän edustaa 300 vuotta karma-kagyü-linjaa myöhemmin alkunsa saanutta gelug-linjaa, joka painottaa koulumaista opiskelua ja luostariharjoitusta ja joka Tiibetissä oli valtiokirkon asemassa. Dalai-lama, joka kantaa poliittista vastuuta Tiibetistä ja neuvotteluista kiinalaisten kanssa, toimi aikoinaan Tiibetin valtiollisena johtajana, mutta hänellä ei ole päätäntävaltaa eikä hengellistä auktoriteettia muiden perimyslinjojen sisäisissä asioissa. Dalai-lama ei siis ole "Tiibetin buddhalaisuuden hengellinen johtaja", vaikka asiasta on annettu paljon ja annetaan jatkuvasti disinformaatiota.

Opettajaan samaistuminen — kagyü-linjan keskeinen menetelmä

Karma-kagyüssa, joka tunnetaan voimakkaasti harjoittamista painottavana linjana, keskeisessä asemassa on lama eli opettaja, jonka pelottomaan mieli-avaruuteen ja valaistuneisiin ominaisuuksiin harjoittajat samaistuvat ja tunnistavat ne lopulta erottamattomiksi omasta luonnostaan. Tiibetin sana lama tarkoittaa 'korkeinta prinsiippiä'. Timanttipolulla lamaa ei nähdä henkilönä vaan perimyslinjan toimintana, jonka kautta avautuu pääsy perimyslinjan katkeamattomasti säilyttämään valaistuneeseen kokemukseen. Tämän vuoksi Tiibetin buddhalaisuuden vanhoissa koulukunnissa (nyingma, kagyü ja sakya) lamaa pidetään Buddhaakin tärkeämpänä turvautumisen kohteena. Sitä vastoin Dalai-laman edustamassa gelug-linjassa tärkein turvautumisen kohde on Dharma eli Buddhan opetukset. Kun eräät varhaiset läntiset tutkijat yrittivät ymmärtää, mistä Tiibetin buddhalaisuudessa on kysymys, he ottivat käyttöön harhaanjohtavan termin "lamaismi". Sitä ei tulisi käyttää, sillä se perustuu väärinkäsitykseen siitä, mikä rooli lamalla, initiaatioilla ja harjoituksella on buddhalaisuudessa.

Ulkoinen taso, sisäinen taso ja salainen taso

Harjoittajat voivat olla munkkeja/nunnia, maallikoita tai joogeja. Munkki- ja nunnaharjoituksessa keskeisenä elementtinä on potentiaalisesti vahingollisen ulkoisen käyttäytymisen vältteleminen; maallikkoharjoituksessa ulkoista tasoa tärkeämpi on sisäinen bodhisattva-asenne, pyrkimys valaistua kaikkien olentojen hyväksi; joogiharjoituksen ydin puolestaan on puhtaan näkemyksen katkeamaton ylläpitäminen.

Timanttipolku-keskukset ovat maallikko- ja joogiharjoittajia varten

Lama Ole Nydahlin perustamat Timanttipolku-buddhalaiset keskukset, joita on yli 585 ympäri maailmaa 44 maassa, ovat maallikko- ja joogiharjoittajia varten.