Sanasto

Huom! Sanasto on vielä valmisteilla, ja termit "elävät" jonkin verran. Kattava englanninkielinen sanasto löytyy tästä.

A

Abhidharma (sanskr.) Kokoelma buddhalaisia kirjoituksia, jotka liittyvät filosofiseen, kosmologiseen ja psykologiseen analyysiin.

Abhisheka (sanskr.) Ks. valtuutus.

Alttari Yleinen buddhalainen alttari koostuu useasta objektista. Perusalttari muodostuu Buddhan kehoa, puhetta ja mieltä edustavasta kolmesta objektista. Ensimmäinen näistä on keskelle asetettava Buddhan tai bodhisattvan patsas. Toinen on punaruskeaan tai keltaiseen kankaaseen kääritty dharmateksti, joka edustaa Buddhan puhetta ja joka sijoitetaan vasemmalle puolelle. Alttarin oikealla puolella on stupa, Buddhan mielen symboli. Näiden objektien sijaan voidaan käyttää kuvia. Lisäksi näiden kolmen objektin ympärille voidaan järjestää buddhien, bodhisattvojen, lamojen ja suojelijoiden kuvia.

Timanttipolkubuddhalaisuudessa keskeinen aspekti on lama eli opettaja, jonka ympärille muut buddha-aspektit, nk. jidamit ja suojelijat, voidaan järjestää.

Toinen ryhmä liittyy lahjoituksiin. Useimmissa tapauksissa käytetään seitsemää kulhoa, jotka sisältävät buddhille ja bodhisattvoille tarjottavia lahjoja. Kulhot järjestetään suoraksi linjaksi, ja ne sisältävät (alttarin edestä katsottuna vasemmalta oikealle):

• juomavettä (edustaa mielen puhtautta);
• peseytymisvettä (edustaa kehon puhtautta);
• riisiä ja kukkia (edustaa näkymän kauneutta);
• riisiä ja suitsuketta (edustaa dharman yltämistä kaikkialle);
• kynttilä (edustaa valaistumista: pimeys on tietämättömyyttä, kirkkaus on viisautta);
• hajuvettä, tuoksuainetta (edustaa omistautumista);
• riisiä ja ruokaa (hedelmiä tai makeisia; tarjotaan kiitollisuuden osoituksena);
• toisinaan näkinkenkä tai kotilotorvi (edustaa dharmaa kuulevien heräämistä).

Kolmannen ryhmän muodostavat tormat, dorje, kello, kristallipallo ja muut objektit. Näitä voidaan käyttää joko pysyvästi tai erikoistapauksissa. Alttarin tulisi sijaita korkealla.

Amitabha (tiib. Öpagme) Rajattoman Valon Buddha.

Amitayus (tiib. Tsepagme) Rajattoman Elämän Buddha.

Anuttarayoga-tantra (sanskr.) Korkein timanttipolkuopetusten neljästä tantraluokasta. Anuttarayoga-tantra jaetaan isätantraan (meditaatiossa pitkä luomisvaihe ja lyhyt liukenemisvaihe), äititantraan (lyhyt luomisvaihe ja pitkä liukenemisvaihe) ja ei-duaaliseen tantraan (yhtä pitkä luomis- ja liukenemisvaihe; paljon yksityiskohtia, jotta mieli ei eksyisi).

Kolme alempaa tantratasoa ovat nimeltään kriya, carya ja yoga, ja niihin liittyvien yksin esiintyvien buddha-aspektien meditoiminen vahvistaa vähitellen olentojen luottamusta omaan buddhaluontoonsa. Mielen avaruuden ja ilon täydellisyys ilmaantuu kuitenkin vasta anuttarayoga-tantran rauhanomaisina tai suojelevina yhtyneinä muotoina. Ainoastaan nämä mies- ja naispuoliset aspektit yhtyneinä sisältävät kaikki valaistumisen aspektit, ja niiden meditoiminen voi tuottaa täydellisen valaistumisen yhden elämän aikana.

Arhat (sanskr.) Se, 'joka on voittanut vihollisen' eli hämmennyksen ja häiritsevät tunteet, jotka pitävät kahlittuna samsaraan. Arhat edustaa ihannetta theravada-perinteessä (ks. pieni polku) — sellaista, joka on kokenut kärsimyksen lakkaamisen, vapautumisen tilan.

Asura (sanskr.) Halun olotilan puolijumalia kutsutaan asuroiksi. Ks. myös halun olotila.

Avalokiteshvara (sanskr.) Ks. Rakastavat Silmät.

B

Bardo (tiib., 'välitila', 'välivaihe'; kirj. 'kahden välissä') Timanttipolku-opetuksissa erotetaan yleensä kuusi bardoa:

1. Kuolemisen bardo: kuolemisprosessista alkava välivaihe, joka päättyy kun, mieli ja keho eroavat toisistaan.

2. Chö nyi -bardo: ilmiöiden perimmäisen luonnon (sanskr. dharmata) välivaihe, jolloin mieli paiskautuu omaan luontoonsa; kuoleman jälkeisen kokemuksen ensimmäinen vaihe.

3. Tulemisen bardo: välivaihe, jolloin mieli siirtyy kohti seuraavaa jälleensyntymää.

4. Syntymän ja kuoleman välinen bardo: tavallinen hereilläolon tietoisuus tässä elämässä.

5. Unennäkemisen bardo.

6. Meditaation bardo: meditatiivisen vakauden välivaihe.

Em. tilat eivät ole yhtään enempää eivätkä yhtään vähempää illusorisia kuin unet ja tavallinen hereilläolon tietoisuus. Lännessä bardo-sanaa käytetään usein viittaamaan kuoleman ja jälleensyntymisen väliseen tilaan.

Bardomeditaatio Ks. välitilameditaatio.

Bernaghen (tiib.) Ks. Musta Takki.

Bhumi (sansrk., 'perusta') Kymmenen saavutuksen ja toiminnan tasoa, joiden kautta bodhisattva etenee kohti valaistumista: 1) äärettömän iloinen, 2) tahraton, 3) valaiseva, 4) säteilevä, 5) hyvin vaikea harjoittaa, 6) ilmaantuva, 7) pitkälle yltävä, 8) järkkymätön, 9) erinomainen äly ja 10) dharman pilvi. 

Bodhgaya ('dorje-valtaistuin') Nykyisin kylä Pohjois-Intiassa. Paikka, jossa kaikki tämän onnekkaan aikakauden tuhat buddhaa ilmentävät täydellisen valaistumisen.

Bodhicitta (sansrk.) Ks. valaistumismieli.

Bodhisattva (sansrk.) Sellainen, joka on tehnyt lupauksen vapauttaa kaikki olennot kärsimyksestä ja ohjata nämä valaistumiseen.

Bodhisattvalupaus Lupaus pitää yllä aina valaistumismieltä. Bodhisattvalupaus annetaan bodhisattvan läsnäollessa, ja se toistetaan niin usein kuin mahdollista.

Buddha (sansrk., tiib. sangye) Sana buddha viittaa tiettyyn mielentilaan. Tiibetin sang merkitsee kaikista tahroista, epäselvyyksistä 'täysin puhdistunutta', ja gye merkitsee kaikkien ominaisuuksien ja viisauden 'täydellistä avautumista, esiintuloa, heräämistä'.

Buddha-aspektit, jidamit (tiib. yidam) Valaistuneen mielen rikkaus ilmaisee itseään lukemattomina energia- ja valohahmoina eli jidameina. Kun niihin samaistuu meditaatiossa ja jokapäiväisessä elämässä, ne herättävät nopeasti sisäisen buddhaluontomme.

Buddhatila, buddhuus Valaistumisen tila.

Buddhalaisuus Historiallisen Buddhan, Siddharta Gautaman, opetukset muodostavat pohjan sille, mitä kutsutaan "buddhalaisuudeksi". Buddhalaisuus voidaan jakaa Vanhempain polkuun (theravada), suureen polkuun (mahayana) ja timanttipolkuun (vajrayana).

Buddhaenergiat Ks. buddha-asektit.

Buddhaluonto (sanskr. tathagatagarba) Kaikilla olennoilla on buddhaluonto, joka toimii valaistumisen perustana. Niin kauan kuin olento ei ole valaistunut, harsot peittävät buddhaluontoa, ja tällaista olentoa kutsutaan tuntevaksi olennoksi. Valaistuminen saavutetaan, kun nämä harsot on saatu puhdistettua ja buddhaluonnon puhdas olemus koetaan.

Aivan kuin maidolla on potentiaali tulla voiksi, jokaisella olennolla on potentiaali saavuttaa valaistuminen. Buddhaluonto on yhtä kolmen kayan kanssa.

Buddha Shakyamuni (560–478 eaa.) Tämä on Siddharta Gautama -nimiseksi syntyneen historiallisen Buddhan nimi. Valaistumisen jälkeen häntä kutsuttiin Shakyamuniksi, joka tarkoittaa 'Shakya-klaanin viisas'.

D

Dakini (sanskr., 'taivaskulkija') Naispuolinen energiaperiaate, joka liittyy tietoon, älyyn ja viisauteen.

Dewachen (tiib.) Ks. Suuren ilon maa.

Dharma (tiib. chö) Buddhan opetukset; 'kuinka asiat ovat'. Sanalla on myös muita merkityksiä.

Dharmadhatu (sanskr.) Kaikkien ilmiöiden maailma, sfääri. Avaruus, josta kaikki ilmaantuu.

Dharmata (sanskr.) Kaikkien ilmiöiden perusluonto, todellisuuden olemus.

Dharmakaya (sanskr.) Ks. totuustila, kayat.

Dorje (tiib., sanskr. vajra) Jotain tuhoutumatonta, joka voi läpäistä kaiken muun. Kirjaimellisesti vajra (vrt. suom. vasara) tarkoittaa 'salamavaltikkaa' ja 'timanttia'. Dorjella eli vajralla tarkoitetaan myös rituaaliesinettä, joka symbolisoi menetelmiä. Sitä käytetään yhdessä kellon kanssa, koska menetelmät ja viisaus ovat erottamattomia. Vajroissa voi olla yhdeksän, viisi, neljä tai kolme sakaraa. Rauhanomaisen vajran sakarat kohtaavat kärjessä, kun taas suojelevan vajran sakarat ovat lievästi viistossa kärjestä. Viisisakaraisen vajran sakaroiden ylempi joukko symbolisoi viittä buddhaviisautta.

G

Gampopa (1079–1153) Milarepan pääoppilas ja ensimmäisen Karmapan Düsum Khyenpan opettaja. Buddha ennusti, että Gampopa levittää dharmaa laajalti Tiibetissä. Gampopa perusti kagyü-välityksen munkki- ja nunnaharjoituksen, nk. dhagpo-kagyün.

Gelug Myöhäisin Tiibetin buddhalaisuuden neljästä päälinjasta. Tämä Tsongkhapan perustama reformoitu "hyveeellisten" koulukunta, jota mm. Dalai-lama edustaa, painottaa kirjoitusten älyllistä opiskelua ja luostariperinnettä. Vaikka sen hallussa on useita tantroja, se ei hyväksy Guru Rinpochen Tiibetiin ensimmäiseksi tuomaa nyingma-välitystä, ja se esittää usein itsensä kuuluvaksi suureen polkuun (mahayanaan) eikä timanttipolkuun (vajrayanaan).

Gompa ('meditoida') Harjoituksen kolmas vaihe, joka seuraa opetusten kuulemista ja pyrkimystä ymmärtää ne. Gompa tarkoittaa varsinaisen meditaatioharjoituksen suorittamista. Sanaa gompa käytetään viittaamaan myös paikkaan, jossa meditoidaan.

Gurujooga (tiib. lamae naljor, sanskr. guru yoga) Oman opettajan muodossa esiintyvän Buddhan meditoiminen. Kaikkein suorin tapa vastaanottaa opettajan/buddhan kehon, puheen ja mielen siunaus on samaistua hänen valaistuneeseen tilaansa. Tämä ei tarkoita tulemista kopioksi vaan lepäämistä samassa pelottomassa avaruudessa.

Guru Rinpoche (tiib. Pema Jungne, sanskr. Padmasambhava; 'Lootussyntyinen') Oletettavasti syntyperältään afgaani joogi, joka toi buddhalaisuuden koko syklin Tiibetiin 700-luvulla. Guru Rinpoche on Rajattoman Valon Buddhan eli Amitabhan emanaatio. Vuodesta 810 alkaen hän vietti 55 vuotta Tiibetissä. Jännittävän elämänsä aikana hän teki lukemattomia ihmeitä, ja häntä kunnioitetaan syvästi Tiibetin buddhalaisuuden kolmessa ei-refermoidussa koulukunnassa. Hänen energiakenttänsä on erityisesti läsnä kymmenentenä päivänä uuden kuun jälkeen.

H

Halun olotila, halun maailma Halun maailma (ks. samsara) jaetaan olentojen kuuteen olotilaan.

I

Ilontila (tiib. long ku, sanksr. sambhogakaya) Mielen vapaa leikki ja spontaani onnellisuus. Se ilmaantuu totuustilasta auttaakseen bodhisattvoja näiden polulla. Ks. myös buddha-aspektit.

Initiaatio (tiib. wang, sanskr. abhisheka) Ks. valtuutus.

J

Jidam (tiib. yidam) Ks. buddha-aspektit.

Joogi, saavuttaja, toteuttaja Yleisellä tasolla tätä termiä käytetään viittaamaan timanttipolku-buddhalaisuuden harjoittajaan. Erityisterminä se viittaa harjoittajaan, joka kokee mielensä samanaikaisesti absoluuttisella ja suhteellisella tasolla eli sen luonnollisessa tilassaan. 

Jumala, jumalolento (sanskr. deva) Samsaran kuudesta olotilasta jumalten tila on vähiten tuskallinen. Vaikka jumalat elävät hyvin kauan ja kokevat erilaisia aistinautintoja, heidän elämänsä päättyy hyvin onnettomasti, kun he näkevät tulevan alemman jälleensyntymänsä. On olemassa halun, muodon ja muodottoman olotilan jumalolentoja.

Juurilama Opettaja, jolta on vastaanottanut valtuutuksen, opetuksia ja ohjeita, jotka muodostavat oman harjoituksen ytimen.

K

Kagyü-linja Tiibetin buddhalaisuuden neljästä pääkoulukunnasta kagyü edustaa joogivälitystä. Se sisältää sekä nk. vanhat (nyingma) että uudet (sarma) opetukset. Kagyü on hyvin harjoituspainotteinen linja, ja sitä kutsutaan myös suullisen välityksen linjaksi sekä täydellisyyskoulukunnaksi. Intiasta Himalajan yli Tiibetiin sen toi sankarillisesti Marpa vuoden 1050 tienoilla, ja se saa voimansa opettajan ja oppilaan välisestä läheisestä siteestä.
     Gampopan kolmesta oppilaasta sai alkunsa neljä pääkoulukuntaa ja kahdeksan pienempää koulukuntaa. Nykyään kaikki pääkoulukunnat ovat yhtyneet Gyalwa Karmapan johtamaan karma-kagyü-linjaan. Pienemmistä koulukunnista drugpalla ja drikungilla on vahvaa kannatusta Bhutanissa ja Ladakhissa. 

Kaikkivaltias Valtameri (tiib. Gyalwa Gyamtso, sanskr. Jinasagara) Punainen yhtyneessä muodossa istuva Rakastavien Silmien nelikätinen hahmo.

Kayat, kolme kayaa (sanskr. trikaya) Täysin valaistuneen kokemuksen kolme aspektia, buddhan kokemuksen kolme tilaa: totuustila (sanskr. dharmakaya), ilontila (sanskr. sambhogakaya) ja tulku- eli myötätuntoisen toiminnan tila (sanskr. nirmanakaya). Ks. myös olemustila (sanskr. svabhavikakaya).

Karma (tiib. le; 'teko', 'toiminta') Syy-seuraussuhde. Jokainen ulkoinen ja sisäinen tilanne riippuu vaikutelmista, jotka ovat varastoituneet olentojen mieliin ja heitä ympäröivään maailmaan. Tuotamme näitä vaikutelmia juuri nyt kehon, puheen ja mielen teoillamme.

Karmapa ('toiminnan mies', 'buddhatoiminnan suorittaja') Tiibetin ensimmäinen tietoisesti jälleensyntynyt lama ja karma-kagyü-koulukunnan hengellinen johtaja. Karmapoissa, joiden toiminnan Buddha Shakyamuni ja Guru Rinpochen ennustivat, yhdistyy kaikkien buddhien toiminta. Ennen kuolemaansa jokainen Karmapa jättää kirjeen, jossa on kerrottuna hänen seuraavan jälleensyntymänsä täsmälliset olosuhteet. Tähän mennessä on ollut 17 jälleensyntymää:

1. 1110–1193 Düsum Khyenpa
2. 1204–1283 Karma Pakshi
3. 1284–1339 Rangjung Dorje
4. 1340–1383 Rölpe Dorje
5. 1384–1415 Deshin Shegpa
6. 1416–1453 Tongwa Dönden
7. 1454–1506 Chödrag Gyamtso
8. 1507–1554 Mikyö Dorje
9. 1556–1603 Wangchuk Dorje
10. 1604–1674 Chöying Dorje
11. 1676–1702 Yeshe Dorje
12. 1703–1732 Changchub Dorje
13. 1733–1797 Düdül Dorje
14. 1798–1868 Thegchog Dorje
15. 1871–1922 Khakyab Dorje
16. 1924–1981 Rangjung Rigpe Dorje
17. s. 1983 Trinley Thaye Dorje

Karmapa-meditaatio Ks. gurujooga.

Kello Kello edustaa viisautta, ja koska viisaus ja menetelmät ovat erottamaton kokonaisuus, niin yleensä dorjea ja kelloa käytetään yhdessä. Kellon pohja on pyöreä, ja sen päällä on kulho, jota peittävät Prajnaparamitan kasvot. Näiden yläpuolella ovat lootus, kuunkiekko ja vajra.

Kellon onttous symbolisoi viisautta, joka tunnistaa tyhjyyden. Kieli edustaa tyhjyyden ääntä. Kulho edustaa toteutumisen nektaria sisältävää kulhoa.

Kolme kayaa (sanskr.) Ks. kayat.

Kolmen vuoden retriitti Kagyü-munkkien ja -nunnien perinteinen koulutus, joka kestää kolme vuotta, kolme kuukautta ja kolme päivää ja joka suoritetaan selibaattia viettävässä ryhmässä. Retriittipaikat sijaitsevat eristyksissä ulkopuolisesta maailmasta.

Kuusi paramitaa (sanskr.), kuusi vapauttavaa tekoa 1) Anteliaisuus; 2) moraalisuus ts. elämä, joka on tietoinen, mielekäs ja muita hyödyttävä; 3) kärsivällisyys, ts. se ettei menetä tulevaisuuden onnea vihan vuoksi; 4) uutteruus eli kasvun varmistava ilomielinen energia; 5) meditaatio, joka tekee elämästä mielekkään; 6) viisaus eli mielen todellisen luonon tunnistaminen.

L

Lama Opettaja. Timanttipolulla opettaja on erityisen tärkeässä asemassa. Ilman opettajaa meillä ei ole pääsyä syvällisimpiin opetuksiin.

Linjanhaltijat, neljä linjanhaltijaa Karmapan läheiset oppilaat, jotka pitävät yllä välitystä Karmapan elämien välissä: Künzig Sharmar Rinpoche, Tai Situ Rinpoche, Jamgön Kongtrül Rinpoche ja Goshir Gyaltsab Rinpoche.

Lung Timanttipolun tekstien rituaalinen lukeminen, kuulemisen kautta tapahtuva välitys. Pelkkä tavujen kuuleminen välittää niiden sisäisen merkityksen. Ks. myös valtuutus.

M

Madhyamaka, madhyamika (sanskr., tiib. uma) Prajnaparamita-sutriin ja niiden tyhjyysoppiin perustuva filosofinen koulukunta. Madhyamaka johtaa "väittämisen" ja "kieltämisen", kaikkien äärimmäisyyksien, tuolle puolen ja korostaa kaikkien ilmiöiden keskinäistä riippuvuutta.

Maha-ati (sanskr., tiib. dzogpa chenpo, dzogchen) Ks. suuri täydellisyys.

Mahamudra (sanskr., tiib. chagya chenpo, chagchen) Ks. suuri sinetti.

Mahasiddhat (sanskr.) Suuria intialaisia tantrisia mestareita, jotka kykenivät vaikuttamaan ilmiömaailmaan hengellisen voimansa kautta. Mahasiddhat tulivat kaikilta elämänalueilta ja kehittivät menetelmiä, joiden avulla kyvyiltään ja taipumuksiltaan hyvin erilaiset ihmiset kykenivät harjoittamaan dharmaa.

Mahayana (sanskr.) Ks. suuri polku.

Mala (sanskr.) Mantrojen laskemiseen käytettävä helmistä koostuva ketju. Isossa malassa on yleensä 108 helmeä, pienessä 27 helmeä. Käytännön syistä lama Ole neuvoo pitämään malaa siinä kädessä, joka on heikompi. Ison helmen (stupan) kohdalla mala käännetään ympäri ja palataan takaisin tulosuuntaan.

Mandala (tiib. khyil-khor, 'keskus-ympyrä') Avaruuden potentiaalista ilmaantuva voimakenttä. Valaistunut mandala ilmentää buddhien ja bodhisattvojen 37 täydellistä ominaisuutta.

Mantra (tiib. ngag) Buddha-aspektin luontainen värähtely ja ilmentymä äänen tasolla. Buddha on läsnä välittömästi kun mantraa aletaan/aiotaan käyttää. Mantrat ovat tärkeä osa timanttipolun meditaatioita, minkä johdosta timanttipolkua kutsutaan toisinaan myös mantra[polu]ksi tai salaiseksi mantra[polu]ksi (sanskr. mantrayana).

Mantrayana (sanskr.) Ks. timanttipolku.

Marpa (1012–1097) Suuri kääntäjä, joka matkusti kolmasti Intiaan ja palautti buddhalaisuuden Tiibetiin. Marpan pääopettajia olivat Naropa ja Maitripa. Hän oli kagyü-perinteen ensimmäinen tiibetiläinen linjanhaltija ja Milarepan opettaja. Kagyü-linjan maallikko- ja joogivälitystä kutsutaan usein marpa-kagyüksi.

Meditaatio Buddhalaisuudessa meditaatiolla tarkoitetaan "vaivatonta pysyttelemistä siinä, mitä on". Tämä tila voidaan tuoda esiin tyynnyttämällä mieli ja pitämällä se aloillaan tai työskentelemällä kehon energiakanavien parissa ja meditoimalla buddhien valohahmoja, jidameja eli buddha-aspekteja.

Kaikkein tehokkain menetelmä, jos sitä pystyy käyttämään, on jatkuva samaistuminen omaan buddhaluontoonsa ja kokemus olemisesta aina puhtaassa maassa. Näitä molempia menetelmiä opetetaan timanttipolulla. Kun näkijän, näkemisen kohteen ja näkemisprosessin erottamattomuus on katkeamaton niin meditaatiossa kuin meditaatioiden välisenä aikanakin, tällöin päämäärä — mahamudra — on saavutettu.

Mieli Todelliselta luonnoltaan mieli on tyhjä kuin avaruus. Sillä ei ole mitään fyysistä eikä aineellista muotoa, vaan se on tyhjä. Sen ominaisuuksia ovat kirkkaus ja viisaus. Sen ilmaisu on rajatonta. Sillä ei ole mitään rajaa; ts. se kykenee tavoittamaan mitä hyvänsä.

Milarepa (1040–1123) Marpan pääoppilas ja Gampopan opettaja. Milarepa on kuuluisin Tiibetin joogeista. Elämänsä alkupuolella hän tappoi perheensä 35 vihollista. Kuitenkin Marpaa kohtaan tuntemansa järkkymättömän luottamuksensa ja äärimmäisissä olosuhteissa tekemiensä meditaatioiden ansiosta hän kykeni saavuttamaan valaistumisen yhden elämän aikana.

Muodon olotila, muodon maailma Muodon olotilan olennot ovat vapaita kiintymyksestä, joka leimaa halun olotilaa, mutta noilla olennoilla on silti muoto. He kärsivät vain kuolemastaan ja jälleensyntymästään alempiin olotiloihin, mikä tapahtuu siinä vaiheessa, kun heidän karmansa ei enää kykene pitämään yllä tuota olemassaoloa. Muodon olotila jaetaan neljään meditatiivisen keskittyneisyyden tasoon, joita ovat 1) prathamadhyana, 2) dvitiyadhyana, 3) tritityadhyana ja 4) caturthadhyana.

Muodoton olotila, muodoton maailma Muodottoman olotilan olennot ovat vapaita kiintymyksestä ja vailla sijaintia ja muotoa. He kärsivät vain kuolemastaan ja jälleensyntymästään alempiin olotiloihin, mikä tapahtuu siinä vaiheessa, kun heidän karmansa ei enää kykene pitämään yllä tuota olemassaoloa. Muodoton olotila jaetaan neljään meditatiivisen keskittyneisyyden tasoon, joita ovat 1) rajaton avaruus, 2) rajaton tietoisuus, 3) ei-mitään ja 4) ei erottamista eikä ei-erottamista.

Syntyminen muodottoman maailman tiettyyn tasoon seuraa, jos on saavuttanut aiemmissa olemassaoloissaan sitä vastaavan meditatiivisen keskittyneisyyden tilan (sanskr. samahdi), jossa ei ole kärsimystä. Mutta tämän tilan ylläpitäminen ilman vipashyanan kehittämistä ei johda vapautumiseen vaan siihen, että jälleensyntyy muodottomaan olotilaan. Tässä olotilassa saattaa pysytellä miljoonia vuosia. Se on hyvin miellyttävä tila, mutta siitä ei ole mitään hyötyä.

Musta Kruunu Karmapan tunnusmerkki. Osoitukseksi Karmapan kyvystä auttaa kaikkia olentoja dakinit, naispuoliset valaistuneen viisauden haltijat, lahjoittivat tämän voimakentän Karmapalle tämän valaistumisen yhteydessä useita tuhansia vuosia sitten. Se on jatkuvasti hänen päänsä yläpuolella, mutta vain korkealla henkisellä tasolla olevat olennot kykenevät näkemään sen. Siitä tehdyllä kopiolla, jota näytetään seremonioiden yhteydessä, on kyky avata läsnäolevien alitajunta, ja se sallii muuntaa olentojen estot ja kärsimykset Karmapan rajattomaksi avaruus-tietoisuudeksi. Vain Karmapan on mahdollista käyttää tätä näkemisen kautta vapauttavaa menetelmää.

Mustan Kruunun seremonia Ks. Musta Kruunu.

Musta Takki (tiib. Bernagchen) Karma-kagyü-linjan pääsuojelija.

Myötätunto Myötätunto on asenne, jossa toisten hyötyä pidetään oma etua tärkeämpänä. Myötätunto on aina yhteydessä rakkauteen. Siinä missä myötätunto edustaa toivetta vapauttaa toiset olennot kärsimyksestä ja kärsimyksen syistä, rakkaus edustaa toivetta siitä, että kaikki olennot olisivat onnellisia.

On olemassa useita menetelmiä kehittää myötätuntoa (ks. valaistumismieli). Mahayana- ja timanttipolku-buddhalaisuudessa myötätunnon kehittäminen on erittäin tärkeää. Mahayanassa viisaus ja myötätunto ovat erottamattomia. Viisauden kehittäminen johtaa tyhjyyden oivaltamiseen. Kuten 16. Karmapa Rangjung Rigpe Dorje sanoi: "Tyhjyyden todellinen luonto on myötätunto. On täysin merkityksetöntä, jos joku väittää tunnistaneensa tyhjyyden ilman että kokee suunnatonta myötätuntoa."

N

Naropa (1016–1100) Intialainen mahasiddha, joka oli aiemmin Nalandan yliopiston professori (eli nk. portinvartija). Tilopan oppilas ja Marpan opettaja.

Naropan kuusi joogaa, Naropan kuusi opetusta Kuusi kagyü-linjan välittämää erittäin tehokasta menetelmää, joiden tavoitteena on tunnistaa mielen luonto sen energia-aspektin kautta. Ne muodostuvat seuraavista meditaatioista: sisäinen lämpö (tiib. tummo), kirkas valo (tiib. osel), uni (tiib. milam), illuusiokeho (tiib. gyulu), välitila (tiib. bardo) ja tietoisuuden siirto (tiib. phowa). Perusta, polku ja menetelmät ovat mahamudra.

Ngöndro (tiib.) Ks. perusharjoitukset.

Nyingma "Vanha koulukunta", varhaisin Tiibetin buddhalaisuuden neljästä keskeisestä perimyslinjasta. Se sai alkunsa, kun buddhalaisuus tuotiin ensimmäisen kerran Tiibetiin 700-luvulla. Pian tuon jälkeen kuningas Langdharma tuhosi sen ulkoiset puitteet ja välityksen, mutta nk. termat, kätketyt aarteet, ovat säilyneet tähän päivään asti.

O

Olemustila (sanskr. svabhavikakaya) Viittaa muiden buddhatilojen (dharmakaya, sambhogakaya, nirmanakaya) olemukseen. Jos dharmakayaa vertaa vesihöyryyn, sambhogakayaa pilviin ja nirmanakayaa sateeseen, niin svabhavikakaya on näiden kaikkien olemus: vesi. Ks. myös kayat.

P

Perusharjoitukset, neljä mahamudraan valmistavaa perusharjoitusta (tiib. ngöndro) On olemassa neljä yleistä ja neljä erityistä perusharjoitusta. Yleisillä perusharjoituksilla tarkoitetaan itsensä perusteellista motivoimista sitä kautta, että ymmärtää neljä elämää koskevaa perustosiasiaa: 1) nykyisen olemassaolon harvinaislaatuisuus ja kallisarvoisuus; se, että voimme käyttää sen hyväksi vapautumisen ja valaistumisen saavuttamiseen; 2) pysymättömyys; se, että meidän tulisi käyttää juuri nyt käyttää tämä tilaisuus hyväksemme; 3) karma, syy-seuraussuhde; se, että luomme itse oman elämämme; 4) ja se tosiasia, että valaistuminen on ainoa pysyvä ilo.

Erityiset perusharjoitukset muodostuvat neljästä suureen toistomäärään (111 111) perustuvasta mutta erittäin palkitsevasta harjoituksesta, jotka luovat valtavasti hyviä vaikutelmia alitajuntaan. Nämä vaikuttavat syvällisesti mieleemme, luovat lisääntyvää iloa ja poistavat tulevan kärsimyksen syitä. Ngöndro toimii perustana mielen tunnistamiselle, tapahtuipa tämä sitten sen energia- tai tietoisuusluonnon pohjalta. Ks. myös Johdatusta ngöndro-harjoituksiin.

1. Turvautuminen ja prostraatiot sekä valaistumismielen kehittäminen
2. Timanttimieli-meditaatio ja sadan tavun mantra (Dorje Sempa, Vajrasattva)
3. Mandala-lahjoitukset
4. Gurujooga

Pieni polku (tiib. the chung, sanskr. hinayana) "Kuulijoiden" (sanskr. shravaka) ja "ei-opettavien buddhien" (sanskr. pratyekabuddha) polku, jossa keskitytään omaan henkilökohtaiseen vapautumiseen kärsimyksestä, nk. "pieneen nirvanaan". Nykyään pieneen polkuun on mahdollista lukea theravada, joka on vallitsevana buddhalaisuuden suuntauksena Sri Lankassa, Myanmarissa, Thaimaassa, Laosissa ja Kambodzhassa.

Puhdas maa Puhtaat maat ilmaantuvat valaistuneista buddhista. Ne eivät ole maantieteellisiä paikkoja, vaan mielen avaruuksia. Ihmiselämän aikana tässä ja nyt ne voi kokea meditoimisen kautta. Ihmisille, jotka eivät ole saavuttaneet vapautumista, puhdas maa merkitsee Suuren ilon maata — Rajattoman Valon Buddhan puhdasta maata. Tämä tietoisuuden taso on mahdollista tavoittaa harjoittamalla tiettyjä meditaatioita ja tekemällä voimakkaita toivomuksia.

Puhdas olotila, puhdas maailma Buddhan tietoisuuskenttä. Se koetaan jatkuvana onnellisena kasvuna energia- ja valopalatsissa. Tämä puolestaan syntyy 37 täydellisestä ominaisuudesta.

Puja (sanskr.) Tiibetiksi laulettu meditaatio. Invokaatio (esiinkutsu), johon liittyy (mielessä tehtäviä) rituaalisia lahjoituksia.

R

Rajattoman Valon Buddha (tiib. Öpagme, sanskr. Amitabha) Hänen mentaalinen kenttänsä on korkeimman onnellisuuden puhdas maa.

Rakastavat Silmät (tiib. Chenrezig, sansrk. Avalokiteshvara; kirj. 'Jonka silmät katsovat kaikkia') Kaikkien buddhien rakkauden ja myötätunnon ilmentymä.

Rinpoche (tiib.) Kunnioitusta osoittava titteli, joka tarkoittaa 'kallisarvoista' ja joka annetaan usein buddhalaisille mestareille.

S

Sakya Yksi kolmesta Tiibetin buddhalaisuuden ei-reformoidusta perimyslinjasta. Sakyassa on sekä perhe- ja klaanisiteisiin että jälleensyntymään pohjautuva perimysjärjestys. Tämä koulukunta on tuottanut joitakin erittäin tärkeitä filosofisia selitysteoksia. 

Samadhi (sanskr.) Meditatiivisen keskittyneisyyden tila.

Samaya (sanskr.) Ks. side.

Samsara (sansrk.) Syklinen olemassaolo. Aluton ja loputon jälleensyntymisen pyörä. Ks. halun olotila.

Sangha (sanskr.) Dharmaa harjoittavien yhteisö.

Side (tiib. damtsig, sanskr. samaya) Perusta timanttipolulla tapahtuvalle nopealle psykologiselle kasvulle. Pitämällä yllä katkeamatonta sidettä opettajaan, jidameihin ja kanssaharjoittajiin oppilaat ilmentävät nopeasti potentiaalinsa. Erityisesti side ensimmäiseen opettajaan on hyvin tärkeä.

Siddhit (sansrk.) Termi, jolla viitattaan eri kykyihin. Kun mielen tyhjyys, kirkkaus ja avoimuus tunnistetaan, eri ominaisuuksia ilmaantuu luonnostaan, sillä ne ovat osa mieltä. On olemassa kahden tyyppisiä siddhejä:

1. tavalliset siddhit: kaikki ne ehdollisen maailman voimat, jotka muuntavat luonnonvoimia; 
2. epätavalliset siddhit tarkoittavat kykyä avata olennot vapauttaville ja valaiseville totuuksille.

Stupa (tiib. chorten) Täydellisen valaistumisen fyysinen edustuma. Stupa osoittaa kaikkien tunteiden ja elementtien muuntumista viideksi valaistuneeksi viisaudeksi ja viideksi buddhaperheeksi. Sen symmetrinen muoto on tavallisesti täytetty pyhäinjäännöksillä, mantroilla jne.

Suojelijat On olemassa kolmenlaisia suojelijoita. "Itsen" olemassaoloon uskovia valaistumattomia energiakenttiä — jigtenpoja (tiib.) — on syytä välttää; ne voivat olla hyvin vaikeita asiakkaista. Guru Rinpochen ja Karmapojen kaltaisten joogien hallitsemina niistä tulee damtsigpoja (tiib.), jotka pysyvät positiivisina lupaamalla olla vahingoittamatta olentoja. Damtsigpat näyttävät usein jokseenkin "epätavallisilta", ja kun damzigpoista vähitellen tulee bodhisattvoja, heidän otsaansa ilmaantuu pystysuorassa oleva viisaussilmä. Tärkeimmät suojelijat ovat buddhien välittömiä emanaatioita: miespuolisia mahakaloja ja naispuolisia mahakaleja. Nämä ovat ulkoiselta olemukseltaan sopusointuisia ja aina vähintään 8. bohdisattvatasolla (ks. bhumi). Kun harjoittaja on tehnyt buddhalaisen turvautumisen, nämä suojelijat varmistavat, että harjoittajan jokainen kokemus muuttuu opetukseksi ja poluksi kohti valaistumista.

Suulliset ohjeet (sanskr. upadesha, tiib. gdams-ngag, man-ngag) Timanttipolku-buddhalaisuudessa opettaja siirtää meditaatioharjoituksen ytimen henkilökohtaisesti oppilailleen. Tällä tavoin oppilaalle välitetään niin kirjalliset opetukset kuin niiden intuitiivinen merkityskin. Vaikka oppilas kohtaisi sattumalta kirjalliset ohjeet, hänen on silti välttämätöntä kuulla ne suoraan opettajalta.

Suuren ilon maa (tiib. dewachen, sanskr. sukhavati) Rajattoman Valon Buddhan, Amitabhan, puhdas maa.

Suuri polku (tiib. theg chen, sanskr. mahayana) Motivaatio ja harjoitus saavuttaa valaistuminen kaikkien olentojen hyväksi. Suuri polkuu perustuu myötätunnon ja henkilökohtaisuuden tason ylittävän viisauden tasapainoiseen kehittämiseen.

Suuri sinetti (sansrk. mahamudra, tiib. chagya chenpo, chagchen) Todellisuuden "suuri sinetti". Buddhan lupauksen mukaan tämä on perimmäinen opetus. Sitä opetetaan lähinnä kagyü-perimyslinjassa, ja se tuottaa välittömän kokemuksen mielestä. Mahamudra sisältää perustan, polun ja päämäärän, ja se on kaikkien Buddhan opetusten ydin. 

Suuri täydellisyys (sansrk. maha-ati, tiib. dzogpa chenpo, dzogchen) Suuri täydellisyys on nyingma-perimyslinjan välittämä absoluuttinen opetus. Sen olemus ja päämäärä vastaavat kagyü-välityksen mahamudraa, suurta sinettiä.

Svabhavikakaya (sanskr.) Ks. olemustila, kayat.

T

Tantra (buddhalainen tantra) Timanttipolun juuriopetukset. Näiden opetusten katsotaan olevan peräisin Buddha Shakyamunilta ja hänen eri ilmentymiltään. Niissä kuvataan tiettyyn valaistuneeseen olentoon liittyvä mandala ja harjoitus. Kirjaimellisesti tantra merkitsee säiettä.

Tathagata ('näin mennyt', 'näin vaeltanut') Eräs Buddhan nimityksistä. 

Tathagatagarbha (sanskr.) Valaistumisen siemen — jokaisen tuntevan olennon valaistumispotentiaali, buddhaluonto.

Tilopa (998–1069) Suuri intialainen meditaatiomestari ja mahasiddha. Kerättyään timanttipolun täyden välityksen Tilopa välitti sen pääoppilaalleen Naropalle, ja kagyü-linja sai näin ollen alkunsa hänestä. 

Timanttipolku (tiib. dorje thegpa, sanskr. vajrayana) "Timanttipolku" tarkoittaa lopputuloksen eli valaistumisen lähtökohdasta toimivia nopean muuntamisen menetelmiä, jotka perustuvat suuren polun (mahayanan) filosofiaan ja motivaatioon. Timanttipolkua on mahdollista harjoittaa ainoastaan, jos pystyy näkemään kaikki asiat puhtaina.

Torma (tiib.) Rituaalien yhteydessä lahjoitettava pikku kakku, joka on valmistettu kaurasta ja voista.

Totuustila (tiib. chö ku, sanskr. dharmakaya) Totuustila on ajaton valaistuminen itsessään, mielen todellinen luonto ja kirkas tietoisuus.

Tulku (sanskr. nirmanakaya)

Turvautuminen (tiib. kyab dro) Elämän suuntaaminen kohti arvoja, joihin voi luottaa. Turvaudumme buddhatilaan — päämääräämme; dharmaan — opetuksiin, jotka johdattavat siihen; ja sanghaan — harjoittajiin, ystäviin ja auttajiin polulla. Näitä kutsutaan Kolmeksi jalokiveksi. Timanttipolun harjoittaminen edellyttää lisäksi turvautumista nk. Kolmeen juureen: 1) lamaan eli opettajaan, 2) jidamiin ja 3) suojelijaan. Nämä toimivat vastaavasti nopean kehityksen edellyttämän siunauksen, inspiraation ja suojelun lähteenä.

Tyhjyys (tiib. tongpanyi, sanskr. shunyata) Se tosiasia, ettei mikään ulkoinen eikä sisäinen ole olemassa itsenäisesti, sinänsä. Kaikki syntyy ehdoista, joiden perimmäinen luonto on avaruuden potentiaali. 

V

Vajrayana (sansrk.) Ks. timanttipolku.

Valaistuminen Valaistuminen on vapautumista seuraava toinen ja lopullinen askelma. Nyt kaikkein hienovaraisimmatkin todellisuuden luontoa koskevan tietämättömyyden tahrat on saatu eliminoitua, ja mielen kirkas valo loistaa jokaisen kokemuksen läpi. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus, "täällä" ja "tuolla" ovat kaikki mielen ajattoman rikkauden ilmentymiä. Valaistunut mieli ilmaisee luonnollisella tavalla pelottomuutta, iloa ja myötätuntoa ja pysyttelee vaivattomuuden ja spontaaniuden tilassa, tapahtuipa mitä hyvänsä. Ks. buddha. On olemassa eri tasoja (ks. bhumi), jotkabodhisattva käy läpi matkalla täyteen valaistumiseen.

Valaistumismieli (tiib. chang chub kyi sem, sanskr. bodhicitta) Valaistumismielessä on erotettavissa kaksi aspektia: 1) Suhteellinen aspekti tarkoittaa kuuden vapauttavan teon saattamista täydellisyyteensä kaikkien olentojen hyväksi. 2) Absoluuttinen aspekti merkitsee spontaania ja vaivatonta toimintaa, joka tapahtuu empimättä ja käsitteiden tuolla puolen. Kun subjektin, objektin ja teon kokee samaksi kokonaisuudeksi, tästä intuiitivisesta tilasta tulee automaattinen.

Valaistuneet energiat Ks. buddha-aspektit.

Valtuutus, initiaatio, voimansiirto (tiib. wang, sanskr. abhisheka) Seremonia, jonka aikana harjoittaja tutustutetaan tietyn buddha-aspektin voimakenttään eli mandalaan, ja harjoittaja saa valtuuden ja voiman meditoida tätä aspektia. Valtuutus voidaan antaa siunauksena, tai se voi toimia aloituksena meditaatiolle, jota sitoudutaan harjoittamaan. Lisäksi tarvitaan lung, tekstin lukeminen, ja thri, ohjeet sen käyttämiseksi. Näiden menetelmien tehokkuutta tietoisuuden kehittämisessä ei voi yliarvioida.

Vapautuminen (tiib. tarpa, sanskr. abhimukti) Mielen tyhjyyden tunnistaminen johtaa vapautumiseen häiritsevistä tunteista ja samsaran, olemassaolon syklin, vankeudesta. Tässä tilassa ei kuitenkaan vielä ole saavutettu täyttä valaistumista eikä ymmärrystä siitä, "kuinka asiat ovat". 

Vapautumisprosessin aikana havaitsee ensin, että keho, ajatukset ja tuntemukset ovat jatkuvan virtaamisen tilassa ja näin ollen kykenemättömiä muodostamaan perustaa todelliselle egolle tai "itselle". Itseään ei enää pidä maalitauluna, eikä kärsimystä ota henkilökohtaisesti. Kun ajattelee "on kärsimystä", sen sijaan että ajattelisi "minä kärsin", tulee haavoittumattomaksi ja vapaaksi

Vapautumisen jalokiviornamentti Gampopan filosofinen pääteos. Se selittää suuren polun näkemyksen ja polun ja toimii erinomaisena johdantona perusopetuksiin.

Voimakenttä Ks. mandala.

Voimansiirto (tiib. wang, sanskr. abhisheka) Ks. valtuutus.

Välitilameditaatio (tiib. bardo) Yksi Naropan kuudesta joogasta.

Z

Zen Zenin juuret ovat Kiinassa ja se perustuu mahayanabuddhalaisuuteen. Kiinasta se levisi Vietnamiin, Koreaan ja myöhemmin Japaniin ja Taiwaniin. Zenin perustajia olivat Bodhidharma ja Hui-neng. Tärkeässä asemassa zen-buddhalaisuudessa on meditaatio. Sitä harjoitetaan niin meditaatioistuntojen aikana kuin jokapäiväisten askareidenkin yhteydessä, jolloin ylläpidetään tiettyä meditatiivista perusasennetta.