Ngöndro-harjoitukset
4 x 111 111 toistoa — turvautuminen ja valaistumismielen kehittäminen (prostraatiot), Timanttimielen meditoiminen ja hänen sadan tavun mantransa toistaminen, mandala-lahjoitukset ja gurujooga — eliminoivat lukemattomia esteitä ja valmistavat meitä alkuviisauden suoraan kokemiseen.
Ngöndro perustuu 9. Karmapan Wangchug Dorjen laatimaan juuritekstiin, eikä näitä harjoituksia voi oppia ilman ohjattuja meditaatioita ja suullisia ohjeita. Ngöndron suorittaminen edellyttää laman antamaa buddhalaista turvautumista, mutta harjoitusten aloittamista ei tarvitse viivästyttää, jos vain toivoo saavansa turvautumisen mahdollisimman pian. Samoin ennen aloittamista tai mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tulisi saada ngöndroon liittyvä perinteinen kuulemisen kautta tapahtuva lung-välitys lamalta. Ennen ngöndron aloittamista on saatettava päätökseen turvautumismeditaatio siihen liittyvine toistoineen (11 111 turvautumissäkeen toistoa). Se auttaa arvioimaan omaa kestävyyttä ja kiinnostusta ennen näitä todella aikaa ja sinnikkyyttä vaativia mutta sitäkin palkitsevampia harjoituksia.
Neljä mahamudraan valmistavaa harjoitusta
On mahdotonta yliarvioida ngöndron eli neljän perusharjoituksen arvoa. Suoralla ja hyvin käytännöllisellä tavalla nämä mahamudraan valmistavat harjoitukset tuovat esiin potentiaaliamme poistamalla mielen harsoja, jotka estävät meitä kokemasta ja ilmaisemasta valaistunutta luontoamme. Erityisenä esteenämme on mielemme taipumus takertua sen jatkuvasti vaihtuviin vaikutelmiin. Esimerkiksi, vaikka emme ole saattaneet olla lainkaan vihastuneita viisi minuuttia aiemmin ja vaikka viha hyvin todennäköisesti on tiessään viisi minuuttia myöhemmin, mielemme suhtautuu silti tuohon tuntemukseen ikään kuin se olisi pysyvä ja todellinen. Tuolta pohjalta se saattaa sitten ulkoisen maailman asioita liikkeeseen, samalla kun se istuttaa varastotajuntaansa siemeniä, jotka tuottavat kärsimystä tulevaisuudessa. Tämä sykli, joka tapahtuu pitkälti tahdosta riippumatta, on useimpien olentojen normaali tila; ihmisillä ei ole vapautta valita sitä, mitä he haluaisivat kokea.
Buddhan päämääränä on tehdä meidät kykeneviksi löytämään nimenomaan tuo vapaus, joka meillä itse asiassa on aina ollut, ja auttaa olentoja kokemaan mielen avoin, kirkas ja esteetön luonto. Hän osoittaa meille, että mielen ajaton olemus on täydellinen: avoin kuin avaruus, säteilevän älykäs ja eloisa ja vailla minkäänlaisia rajoja. Ja vaikka sillä ei ole muotoa, väriä tai painoa ja se ei ole objekti sinänsä, silti se kykenee kokemaan ja tietämään kaiken. Tässä alkutietoisuudessa lepääminen tuo esille pelottomuuden, spontaanin ilon ja aktiivisen myötätunnon; se on itse täydellisyys.
Buddha neuvoi kolme askelmaa tämän tilan toteuttamiseksi. Ulkoisella tasolla hän painotti syyn ja seurauksen lain älykästä käyttöä. Kypsemmille ihmisille hän antoi myötätunnon ja viisauden sisäiset opetukset. Niille taas, joilla oli spontaani luottamus omaan buddhaluontoonsa, hän opetti erikoismenetelmiä, jotka toimivat absoluuttiselta tasolta käsin ja jotka mahdollistavat samaistumisen valaistumiseen ja sitä kautta ajattoman totuuden suoran kokemisen.
Kaikilla tasoilla on tärkeää ymmärtää, että ilmiöillä ja ehdollisilla mielentiloillamme ei ole pysyvää itsenäistä luontoa, vaan ne koostuvat olosuhteista, jotka tulevat väliaikaisesti yhteen, muuttuvat ja häviävät. Subjektiivinen kokemuksemme siitä, mitä tapahtuu, ja kokemuksiin liittyvät arviomme ja reaktiomme eivät näin ollen perustu mihinkään todellisesti olemassa olevaan, vaan ne ovat vaihtelevien mielentilojemme värittämiä. Buddhalaisissa teksteissä usein tavattavan sitaatin mukaan "keltatautisen silmissä kaikki näyttää keltaiselta".
Asiaa voi tarkastella kahdella tavalla. Väärä ja hedelmätön tapa on se, että tyhjyys nähdään ei-minään tai tyhjänä aukkona. Sitä vastoin oikea ymmärrys — avaruuden näkeminen eloisana, älykkäänä ja rikkaana — poistaa kaiken kärsimyksen ja tuo esille täyden vapautemme ja ilomme.
Matka tähän tilaan edellyttää kahden tekijän kartuttamista. Ensimmäinen niistä on positiivisten vaikutelmien, meriitin, kartuttaminen varastotajuntaamme. Tämä luo perustan, joka koostuu voimakkaista hyvistä vaikutelmista, jotka ilmentyvät niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Niin kauan kuin olemme vielä kiintyneitä muuttuviin ja pysymättömiin kokemuksiin, on parempi, että ne ovat ainakin miellyttäviä. Joka tapauksessa valaistumisen kannalta positiiviset vaikutelmat ovat ehdottoman välttämättömiä. Ilman niitä mieli ei kehitä iloista luottamusta, joka on tarpeen, jotta se alkaisi tunnistaa omaa luontoaan.
Toinen kartutettava asia on viisaus. Tällä ei tarkoita koulutietoa; kyse ei siis ole mieleen lisättävästä informaatiosta, vaan pikemminkin asioiden vaivattomasta ja intuitiivisesta kokemisesta sellaisina kuin ne todella ovat, ilman käsitteiden luomaa painolastia, ilman odotuksia ja pelkoa.
Todelliselta olemukseltaan mieli on ajaton ja vailla minkäänlaista teennäisyyttä. Sellaisena se myös koettaisiin, mikäli mielen vaikutelmat eivät joutuisi plus/miinus-arviointijärjestelmän alaisiksi. Puhtaita teoistamme tekee yhteytemme nimenomaan tuohon taustalla olevaan, alkuperäiseen olemukseen. Hyvien vaikutelmien kartuttaminen antaa näkemyksellemme spontaaniutta, joka sitten motivoi lisää positiivisia tekoja, ja näin syntynyt kasvu puolestaan sallii nähdä asiat yhä selkeämmin sellaisina kuin ne ovat. Tällä tavoin voimme työskennellä asioiden parissa suoraan, ilman suodattimia.
Tehostaakseen ja turvatakseen kehityksemme 9. Karmapa Wangchug Dorje antoi Chag-Chen-Ngöndro-harjoitukset. Näiden neljän harjoituksen päämääränä on mahamudran, korkeimman näkemyksen, toteutuminen, ja nimi Chag-Chen-Ngöndro merkitseekin 'valmistavaa polkua mahamudraan'. Kussakin näistä neljästä harjoituksesta tämä korkein toteutuminen toimii sekä perustana, polkuna että päämääränä. Prosessi on sama: aluksi avaamme kehomme, puheemme ja mielemme valaistumisen aspekteille — tietäen, että nämä eivät ole erillisiä omasta todellisesta luonnostamme. Sitten harjoitamme toistoja — ruumiillisia harjoituksia, visualisaatioita ja mantroja — jotka elävöittävät nämä aspektit. Lopulta annamme niiden sulautua meihin, ja ilmennämme täysin niiden valaistunutta energiaa. Mielemme kyky tehdä tämä kohottaa kaiken kokemuksen puhtaan maan tasolle — mielentilaan, jossa kaikki asiat nähdään ilomielisessä valossa ja jossa kaikki asiat edistävät kasvuamme. Ngöndro rakentaa yhä eneneviä hyvän karman ja näkemyksen kerroksia ja johdattaa meidät tällä tavoin mahamudran ylimpään viisauteen.
- Turvautuminen ja valaistumismielen kehittäminen
Ensimmäinen harjoitus tähtää mielen epäselkeyksien puhdistamiseen ja hyvien vaikutelmien kartuttamiseen. Tämä on hyvin fyysinen ja voimakas harjoitus, joka keskittyy pääosin kehon toimintoihin. - Timanttimieli-meditaatio ja sadan tavun mantra (tiib. Dorje Sempa, sanskr. Vajrasattva)
Toinen harjoitus puhdistaa puhettamme ja mieltämme ja kartuttaa sekä meriittiä että viisautta, tosin enimmäkseen ensiksi mainittua. Unet ja päivittäiset kokemukset alkavat jo heijastaa suurempaa viisautta. Elämään suhtautuu yhä varsin henkilökohtaisesti, mutta avaruuden ja selkeyden hetket alkavat ilmaantua yhä useammin. - Mandala-lahjoitukset
Kolmannessa harjoituksessa viisaus ja meriitti painottuvat yhtäläisesti. Ymmärrämme, että ne turvautumisen kohteet, joille teemme lahjoituksen, ja oma olemuksemme ovat todellisuudessa yhtä. Subjektin, objektin ja teon erottamattomuus tulee yhä selkeämmäksi. - Gurujooga
Kahden ensimmäisen harjoituksen tuottama puhdistuminen yhdessä sen sisäisen rikkauden kanssa, jonka mandala-lahjoitukset tuottavat, tekee mahdolliseksi Buddhan kehon, puheen ja mielen ajattoman sulautumisen omaan kehoomme, puheeseemme ja mieleemme. Omistautumisemme häntä kohtaan avaa meitä, ja saamme hänen siunauksensa ja korkeimman viisauden kokemuksensa. Tällä tavoin intuitiivisen viisauden välähdykset alkavat todella vaikuttaa elämäämme ja tulla jatkuvammiksi sitä mukaa kuin edistymme polulla.
Niistä, jotka eivät ennen ole työskennelleet ngöndron parissa ja jotka kuulevat asiasta ensimmäistä kertaa, tämä kaikki saattaa kuulostaa hieman mekaaniselta. Mutta jos meillä on luottamusta luontaiseen totuusluontoomme ja 2500 vuotta jatkuneeseen katkeamattomaan buddhalaiseen kokemukseen, huomaamme, että näiden toistojen käyttäminen yhä uudelleen ja uudelleen tietämättömyyden juurien kitkemiseksi on paras tapa tuoda esille valaistunut olemuksemme. Kuoleman hetkellä jopa viisaimmat ja vakuuttavimmatkin ajatuksemme ovat vain kuin kuplia ilmassa; niistä ei ole meille apua. Sitä vastoin voimakkaat dharmiset tottumukset, jotka vaikuttavat koko kokonaisuuteemme, eivät auta meitä ainoastaan tässä elämässä vaan myös kuoleman hetkellä ja sen jälkeen.
Kuoleman koittaessa, kun aistivaikutelmat lakkaavat ja kun sekä totunnaiset taipumuksemme että mielemme ajattomat buddhaenergiat heräävät, voimme tunnistaa ne aspektit (buddhat, jidamit, suojelijat), joita olemme meditoineet, ja voimme yhtyä niiden kanssa ajan ja paikan ylittävällä tasolla. Aivan samoin kuin mielen häiriötekijät ovat kehkeytyneet kaavamaisten toistojen seurauksena, toistaminen on myös se vastamyrkky, joka poistaa nuo häiriötekijät. Kun osumme toistuvasti yhteen ja samaan paikkaan, kunnes tietämättömyyden harsot on saatu lävistettyä, mielen vakaa voima alkaa ilmaantua luonnollisella tavalla.
Neljä kertaa 111 111 toistoa — turvautuminen prostraatioineen, Timanttimielen meditoiminen ja hänen sadan tavun mantransa toistaminen, mandala-lahjoitukset ja gurujooga — eliminoivat täten lukemattomia esteitä ja valmistavat meitä alkutietoisuutemme suoraan kokemiseen.
Tavallisesti kun yritämme meditoida, mielemme vaeltelee sinne tänne tai tylsistyy. Vaikka istuisimme pitkiäkin aikoja samassa paikassa, emme pääse eroon tästä selkeyden ja keskittymisen puutteesta. Huomaamme, ettei ole paljon hyötyä siitä, että istumme vain uudistumattomassa tilassa, joka tekee ihmisistä helposti robotin kaltaisia tai riippuvaisia. Tämän johdosta aidossa Tiibetin buddhalaisuudessa ei mieltä tyynnyttävää shamata-harjoitusta (tiib. shine) annettu ennen kuin vasta ngöndron suorittamisen jälkeen — tai joissain harvoissa tapauksissa sen rinnalla. Niinpä kypsyys, raikkaus ja joustavuus luonnehtivatkin niitä, jotka noudattavat tätä perinteistä tapaa.
Kuinka sitten harjoitamme? Työskentelemme kokonaisvaltaisella tavalla kehomme, puheemme ja mielemme parissa, ja käytämme näitä hyvin tehokkaita työkaluja. Jos mielemme lähtee harhailemaan buddha-aspektista, pidämme sen mantrojen energiassa. Jos tämäkin on vaikeaa, siirrämme huomiomme kehomme aistimuksiin ja keskitymme prostraatioihin, kädessämme olevaan malaan tai buddhakehomme ja sen energiakanavien kokemiseen. Tämä ehkäisee jäykkyyttä ja lannistumista, ja näin käytämme aikaamme hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla.
