Mikä on vajrayana eli timanttipolku?

Timanttipolkua (tiib. dorje thekpa) kuvataan usein Buddhan opetusten kruununjalokiveksi. Sen päämääränä on saavuttaa suureksi sinetiksi kutsuttu dualismin ylittävä tila, jossa jokainen tapahtuma on autenttinen, koska se ilmaisee mielen rajatonta potentiaalia. Siinä työskennellään lopputuloksen ja inspiroituneen oivalluksen tasolta käsin kaikkien kokemusten muuntamiseksi itsensä vapauttavaksi ja luonnolliseksi puhtaudeksi ja käytetään menetelmiä, joiden avulla on mahdollista samaistua täydellisesti valaistumiseen mahdollisimman nopeiden lopputulosten aikaansaamiseksi. Kun oppilaat eivät nähneet Buddhaa jumalana, henkilönä tai ulkoisena voimana, vaan luottivat häneen oman mielensä peilinä, Buddha kykeni antamaan heille menetelmäksi timanttipolun. Voimansa ja näkemyksensä kautta hän herätti olentojen luontaiset ominaisuudet tarjoten lukemattomia taitavia menetelmiä niiden kehittämiseksi. Pohjimmiltaan tämä perimmäinen, kolmas taso käsittää kolme lähestymistapaa, joita kutsutaan menetelmien poluksi, näkemyksen poluksi ja gurujoogaksi. Näiden avulla mieli voi tunnistaa itsensä joko energiansa, tietoisuutensa tai samaistumiskykynsä kautta.

Gurujooga, nykyään lännessä yleisimmin harjoitettu menetelmä, sisältää laajimman kontaktipinnan valaistumiseen, jos opettaja on luotettava. Samaan päämäärään voi päästä menetelmien ja näkemyksen polkujen kautta. Mieli on parhaiten tunnistettavissa jokapäiväisessä elämässä samaistumalla myötätuntoiseen lamaan, joka on pelon tuolla puolen, joskaan tämä menetelmä ei sovi kaikille. Hämmästyttävää kasvua tapahtuu, jos kykenee lepäämään tällaisen opettajan mieli-avaruudessa, kunnes on kehittänyt kaikki luontaiset ominaisuutensa täydellisyyteensä.

Mitä on valaistuminen?

Jos katsomme, mitä Buddha löysi 2550 vuotta sitten, näemme, että hän oivalsi mielen olevan kirkasta valoa. Mieli ei ole syntynyt, eikä se voi kuolla. Vaikka kehot ajatukset ja tunteet ilmaantuvat, muuttuvat ja häviävät, mieli itsessään – avoin kirkas rajaton avaruus – ei voi vahingoittua. Niinpä kun Buddha saavutti valaistumisen, hän havaitsi, että hän ei ollut enää maalitaulu. Hän ei ollut keho, joka voi joutua pulaan, eikä myöskään ne ajatukset ja tunteet, jotka yhtenään muuttuvat ja katoavat, vaan hän oli säteilevää tietoisuutta. Tämä johti valaistumiseen – sen ymmärtämiseen, ettei ole eroa avaruuden ja energian välillä missään ajassa eikä paikassa. Hän tiesi kaiken ja oli kaikista asioista tietoinen. Hän tunsi suurta iloa ja ilmaisi suurta rakkautta, johon kaikkien asioiden mielekkyys kätkeytyy, joka saa jokaisen atomin pysymään koossa ja värähtelemään ja joka ylipäätään saa kaikki asiat tapahtumaan maailmassa.

Mikä on opettajan merkitys?

Lännessä suosittu ajatus valaistumisesta omin avuin sijoittuu tilastollisesti hyvin heikolle kolmannelle sijalle opettajan tai ryhmän kanssa tehdyn täysipainoisen harjoituksen nopean menestyksen jälkeen. Vaikka ajatus valaistumisesta omin päin kuulostaa hyvin houkuttelevalta nykyajan ihmisestä, joka tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä, siinä piilee yksinkertaisesti liian paljon ansoja. Mielen toiminnan oppiminen on paljon mutkikkaampaa kuin ulkoisten ilmiöiden tutkiminen, ja väijymässä ovat aina ylpeyden ja vastenmielisyyden viholliset, jotka voivat suistaa kasvun raiteiltaan.

Opetusten korkeinta tasoa ei voi kunnolla ymmärtää eikä ylläpitää ilman opettajaa. Jos ylpeyden, sentimentaalisuuden ja pinnallisuuden neutralisoiva yhteydenpito puuttuu, tulee yksinäiseksi ja hyödyttömäksi jokapäiväisessä elämässä. Lama käyttää eri menetelmiä kehittääkseen oppilaidensa potentiaalia ja mahdollistaa heidän läpäistä totunnaisen käyttäytymisen kerrokset. Laman tehtävänä on tehdä oppilaista riippumattomia, myötätuntoisia ja vahvoja. Korkeimmalla tasolla lama antaa oppilaidensa astua sisään mielensä pelottomaan peilikabinettiin. Kun he havaitsevat olevansa samaa luontoa, mitään muuta ei tarvitse enää löytää.

Kuinka jälleensyntyminen toimii?

Tämän ymmärtämiseksi on tärkeä tietää, että pysymättömät aivot eivät tuota mieltä vaan muuntavat sitä. Illuusio ”itsestä” pitää koossa mielen informaatiovirtaa, joka siirtyy yhdestä ehdollisesta olemassaolosta seuraavan noukkien mukaansa kokemuksia, joista aina seuraava elämää kypsyy.

Mielen avaruudenkaltainen luonto ei voi kuolla eikä syntyä. Se, mikä jälleensyntyy, on itse asiassa tuo joen tavoin jatkuvasti muuttuva virta. Tunne pysyvästä itsestä on perustavanlaatuinen harhakäsitys, joka jatkuu kuoleman jälkeen ja jonka lopputuloksena on seuraava ehdollinen jälleensyntymä.

Keho ja mieli kokevat sarjan alati vaihtuvia aisti- ja alitajuisia vaikutelmia, joista yksi väistyy aina seuraavan edeltä. Mitään pysyvää perustaa egolle ei voi löytää kehosta, tunteista eikä ajatuksista, ja kuoleman hetkellä tämä virta katkeaa irti kehon aistivaikutelmista. Mielen voimakkaimmat taipumukset kypsyvät ja kytkevät virtauksen taas seuraavaan – fyysiseen tai mentaaliseen – kehoon.

Miksi buddhalaiset työskentelevät mielensä parissa?

Siksi että nimenomaan mieli kokee kaiken, ja se pysyy hyvin subjektiivisena aina vapautumiseen asti. On mahdollista tulla kykeneväksi hyödyttämään olentoja ja kokemaan ajattoman onnellisuuden. Ihmiset päättävät omien tekojensa kautta, näkevätkö he maailman ruusunpunaisten vai tummien silmälasien läpi, ja tämä selittää sen, miksi eri tapahtumien silminnäkijäkertomukset poikkeavat niin paljon toisistaan. Buddhalaisuuden harjoittajat vapauttavat itsensä siten, että he voivat valita mielialansa samalla tavalla kuin mies, joka valitsee aamulla useiden kravattien joukosta sen, jonka arvelee inspiroivan toisia.

Lopulta käy selväksi, että mielen kyky olla tietoinen on tärkeämpää kuin se, mistä se on tietoinen. Tällöin ymmärtää, että peiliin ilmaantuvat kuvat ovat vähemmän tärkeitä kuin itse peilin kirkkaus.

Mitä on karma?

Buddhalaisuudessa karma ei merkitse ”kohtaloa”, vaan se voidaan kääntää ”teoksi” tai ”syyksi ja seuraukseksi”. Karkeasti sanottuna karma toimii seuraavasti: kaikki toiminta, niin positiivinen tai negatiivinenkin, jättää jälkiä mieleen. Koska mielen sisältö määrittää sen, kuinka maailma koetaan, negatiiviset vaikutelmat johtavat väistämättä tulevaan kärsimykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että ajatuksemme, puheemme ja tekomme kylvävät tulevien kokemustemme siemeniä. Kun ymmärrämme tämän, elämämme on omissa käsissämme.

Näin ollen oikein tavoin ymmärrettynä karma merkitsee vapautta. Se antaa olennoille jokaisessa tilanteessa vapauden päättää omasta tulevaisuudestaan. Timanttipolku tarjoaa erityisen tehokkaita menetelmiä negatiivisten, vahingollisten tekojen jättämien vaikutelmien eliminoimiseksi mielestä. Tällä tavoin voimme päästä eroon siitä, mikä tulevaisuudessa kypsyisi hankalina tiloina ja tilanteina. Buddhalaisen meditaation kautta voimme voittaa koko syy-seurausprosessin. Jos kuitenkin päätämme olla työskentelemättä mielemme parissa, meillä ei ole lainkaan kontrollia ja olemme pelkästään omien tekojemme uhreja.

Mikä on nais- ja miespuolisten periaatteiden symbolinen merkitys?

Käsitteiden tasolla naiset assosioidaan viisauteen ja miehet myötätuntoiseen toimintaan, ja kun viisaus ja myötätunto tulevat yhteen, seurauksena on sisäinen kasvu. Naispuolinen aspekti ilmaisee eriasteisesti viidenlaista buddhaviisautta: pelinkaltaista viisautta, tasapuolisuuden viisautta, erittelevää viisautta, kaiken toteuttavaa viisautta ja kaikenläpäisevää avaruuden intuitiivista viisautta. Miespuolinen aspekti puolestaan ilmaisee eri buddhatoimintojen yhdistelmiä: rauhoittavaa, lisäävää, kiehtovaa ja voimallisesti suojelevaa toimintaa.

Välittömän kokemuksen tantroissa naiset ja miehet ovat pohjimmiltaan avaruutta ja iloa, jotka nähdään erottamattomina. Tämän vuoksi buddhalaisen tantran korkeimpia tasoja edustavat yhtyneet buddhamuodot. Päämääränämme on mielen kaikkien sisäisten ja salaisten mahdollisuuksien täydellisyys. Siksi naisten ja miesten tulisi käyttää hyväksi suhdettaan oppiakseen toinen toisiltaan. Tällöin naiset saavuttavat pian myös sellaiset miespuoliset ominaisuudet kuten ilon ja energian ja miehille taas kehittyy intuitiivista viisautta, ja paljon uutta tilaa avautuu.